Tuore Kulttuuriperintöbarometri osoittaa, että kulttuuriperinnön säilyttämisellä on suomalaisten vankkumaton tuki. Asiaa pitävät tärkeänä lähes kaikki, 93 prosenttia vastaajista. Kulttuuriperinnön merkitys suomalaisille on vahvistunut aiempiin kyselyihin verrattuna, ja nyt peräti 55 prosenttia vastaajista pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä erittäin tärkeänä.
Suomalaisilla on kulttuuriperintöön vahva henkilökohtainen suhde. Lähes kolme neljästä vastaajasta kokee kulttuuriperinnön henkilökohtaisesti tärkeäksi. Kulttuuriperintö nähdään myös hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lähteenä: se yhdistää ihmisiä, vahvistaa identiteettiä ja luo pohjaa yhteiselle ymmärrykselle.
Kulttuuriperintöbarometrin mukaan tärkeimpiä vaalittavia kulttuuriperintöjä ja -ympäristöjä ovat tavat, perinteet ja taidot, kieli, luonto, viheralueet ja maisemat, arvot ja asenteet sekä ihmisten yhteiset kokemukset ja tarinat.
Vaikka näkemys kulttuuriperinnön merkityksestä on pitkälti jaettu suomalaisten keskuudessa, halukkuus suojella ja hoitaa kulttuuriperintö julkisin varoin on laskenut hieman. Julkisten varojen käyttöä kannattaa edelleen enemmistö vastaajista, 69 prosenttia. Tuki julkiselle rahoitukselle on pienentynyt seitsemän prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä vuodelta 2021. Kuitenkin vain alle puolet vastaajista on sitä mieltä, että kulttuuriperinnön suojeluun ja hoitamiseen tulee käyttää yksityisiä varoja. Laajin hyväksyntä on sisäänpääsymaksuilla kulttuuriperintökohteisiin ja vapaaehtoistyöllä kulttuuriperintökohteissa.
Taloudellinen arvo ei suomalaisten mielestä kuitenkaan ole kulttuuriperinnössä tärkeintä. Vastaajista 83 prosenttia uskoo, ettei kulttuuriperinnön arvoa voi mitata rahassa.
Epävakaa maailmantilanne korostaa kulttuuriperinnön merkitystä
Kulttuuriperintöbarometrissa kysyttiin ensi kertaa suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnön merkityksestä kriisitilanteissa. Valtaosa, 72 prosenttia, vastaajista arvioi, että kulttuuriperintö lisää henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa.
”Kulttuuriomaisuuden suojelu ja kulttuuripalveluiden jatkuvuus on tunnistettu osaksi henkistä kriisinkestävyyttä yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa. Barometrin tulokset osoittavat, että näin kokevat myös kansalaiset. Tulos kertoo siitä, että epävakaassa maailmantilanteessa haetaan tukea pitkiä jatkumoita edustavista asioista, kuten perinteistä, omasta kielestä tai kansallisista symbolirakennuksista ja taiteesta. Ne ovat sitä yhteistä liimaa, jota tarvitaan murrosten keskellä”, kuvailee Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston johtaja Ulla Salmela tiedotteessa.
Kulttuuriympäristössä suositaan hyödyntämistä, ei purkamista
Barometrin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta toivoo, että olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Samoin 60 prosentin enemmistö katsoo, että kulttuuriperintö tulisi huomioida nykyistä enemmän kuntatason päätöksenteossa. Näkemykset modernin rakennuskannan arvosta ovat jakautuneempia, mutta lähes puolet vastaajista pitää myös uusia rakennuksia säilyttämisen arvoisina. Sen sijaan teollisen mittakaavan tuuli- ja aurinkovoimaloiden sopivuus maisemaan jakaa mielipiteitä, ja vain alle kolmannes hyväksyy niiden sijoittamisen useimpiin maisemiin.
”Valtaosa Suomen rakennuksista on vuoden 1945 jälkeen rakennettuja, joten modernien rakennusten arvostus ja sen tuoma pitkäaikainen käyttö on merkittävä taloudellinen ja kestävyyskysymys”, Ulla Salmela sanoo.
Kulttuuriperintöbarometri on opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston toistuva kysely tutkimus, joka mittaa suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Kyselyt on tehty vuosina 2017, 2021 ja 2025. Uusimman kyselytutkimuksen toteutti elokuussa 2025 Verian, ja vastaajina oli 2 215 yli 18-vuotiasta mannersuomalaista.