Riihisaaren museon vanhat höyrylaivat Salama, Mikko, Saimaa, Ahkera ja Savonlinna seisovat kesää odottaen laiturissa Olavinlinnan kupeessa. Yli satavuotiaat paatit ovat nähneet monenlaista, kuten myös kansallismaisemassa lepäävä Riihisaari.
Museotoimintaa Savonlinnassa on ollut jo sata vuotta, Riihisaaren vanhassa jyvämakasiinissa museo on toiminut vuodesta 1984 alkaen. Vuonna 2023 Riihisaari valittiin vuoden museoksi.
Nyt tulevaisuus on Riihisaaressakin epätietoisuuden harson peitossa. Reilun vuoden vallassa olleen Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää 125 miljoonan euron leikkaukset opetus- ja kulttuurialalle. Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin alaan kohdistuvista 25 miljoonan euron lisäleikkauksista vuoteen 2028 mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle yhteensä 150 miljoonan euron vähennystä lähivuosina. Jo ensi vuonna valtionavustukset pienenevät 75 miljoonaa euroa.
Valtionavustusten lisäksi aiotaan leikata valtionosuuksia, mutta miten vähennykset kohdennetaan, se jäi keväällä auki. Tarkempaa tietoa on luvattu syksyn budjettiriihessä.
Odotuksia ja toiveita riittää, resursseja ei
Riihisaari on yksi valtionosuuksien piirissä olevista 125 museosta. Se on kaupunginmuseona osa Savonlinnan kaupungin sivistyspuolen budjettia. Toisaalta Etelä-Savon alueellisena vastuumuseona sille kuuluu myös erinäisiä lakisääteisiä tehtäviä, jotka lisäävät kuluja. Niistä ei toisaalta voi myöskään helpolla leikata.
Riihisaaren johtaja Nikke Kaartinen kertoo, että tunnelmat Riihisaaressa ovat ristiriitaiset. Menestystä ja tunnustusta on viime vuosina tullut. Toimintaa on laajennettu, ja Riihisaari on nykyisin ympärivuotinen ammatillinen museo- ja tapahtumakeskus.
“Meille on annettu keskeinen rooli Savonlinnan matkailutoiminnassa, ja olemme viime vuosina kehittäneet Riihisaarta matkailun ja tapahtumien näkökulmasta monin tavoin. Samaan aikaan, kun kaupungilla on meille isot odotukset, se ei kuitenkaan ole harmillisesti näkynyt resursoinnissa.”
Riihisaaressa työskentelee vakituisesti kymmenen henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä on kutakuinkin saman verran, Kaartinen laskee. Tarvetta vakituisen väen lisäämiselle on ollut jo pitkään, rahaa ei.
“Olen sanonut, että melko pienilläkin lisäyksillä pystyisimme kasvattamaan näkyvyyttämme ja vaikuttavuuttamme. Usein pienten kaupunkien museoissa tehdään kekseliästä työtä, mutta siinäkin tulee raja jossain kohtaa vastaan.”
Kuntien rahoituspaine kasvaa entisestään
Taloustilanne kunnissa tuskin on helpottamassa, sen Kaartinenkin tietää. Kun valtion tuki vähenee, kunnissa ja niiden omistamissa ja tukemissa museoissa pohditaan, kuka saa ja kenelle annetaan.
Valtiokonttorin kuntataloustilastojen mukaan kuntien museotoiminnan kustannukset ovat noin 165 miljoonaa euroa vuodessa. Se sisältää sekä valtionosuutta saavat museot että muut museot. Museotilastojen mukaan kuntien osuus tästä on 85 miljoonaa euroa, mutta Kuntaliitto arvioi, että määrä on suurempi.
Kuntaliitto on ilmaissut huolensa kulttuurin ja vapaa-ajan lähipalveluista eduskunnan sivistysvaliokunnalle toukokuussa antamassaan lausunnossa.
Kuntaliitto huomauttaa lausunnossaan, että opetusministeriön päätös kohdentaa säästöt valtionavustusten lisäksi myös valtionosuuksiin heikentää koko taide- ja kulttuurialan rahoitusjärjestelmää ja alan työllisyyttä.
“Kunnat ovat merkittäviä taide- ja kulttuurilaitosten ja -tilojen rahoittajia ja ylläpitäjiä. Valtion päätökset lisäävät väistämättä kuntien menoja, mikäli nykyisestä toiminnasta halutaan pitää kiinni”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee sanoo.
Hän muistuttaa, että jos ministeriön suunnitelmat toteutuvat, museoiden ylläpitäjien, kuten kuntien, paine lisätä museoiden omarahoitusta tai vaihtoehtoisesti supistaa toimintaa kasvaa. Moni kunta rahoittaa myös yksityisiä museoita, vaikkei omaa omistaisikaan.
Samaan aikaan museot ovat suositumpia kuin koskaan. Kävijämäärissä rikotaan ennätyksiä, ja kaikkiaan museoissa tehtiin vuonna 2023 8,7 miljoonaa vierailua. Näyttelyt innostavat ja puhuttavat.
Kaartinen kertoo, että myös Riihisaaressa museon niin sanottu uusi aika on saanut kiitosta kävijöiltä.
“Museoiden merkitys korostuu tässä ajassa. Emme ole vain näyttelykohde, vaan myös paikallisidentiteetin, alueen hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja historian vaalija. Esimerkiksi Saimaan sisävesiliikenteen ja saaristolaisten tarinaa ei kerro kukaan muu kuin me.”
”Turistikohteena toiminen ei voi olla ainoa perustelu museoiden olemassaololle”
Yksi Suomen suurista museokaupungeista on Tampere. Etenkin historialliseen tehdasmiljööseen rakentunut museokeskus Vapriikki ja Särkänniemen huvipuiston kainalossa sijaitseva Sara Hildénin taidemuseo ovat tunnettuja ympäri Suomen.
Jotain museoiden vetovoimasta ja merkityksestä kertoo se, että Tampereen historiallisten museoiden kävijämäärä on sama kuin kaikissa kaupungin teattereissa yhteensä, vaikka Tampere tunnetaan myös teattereistaan.
Historiallisiin museoihin kuuluvat muun muassa Vapriikki, Museo Milavida, Amurin museokortteli, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.
Tampereen sivistyspalveluiden toimialajohtaja Lauri Savisaari myöntää odottavansa syksyn uutisia hieman huolissaan. Samalla hän kuitenkin luottaa, että kuntapäättäjillä riittää tahtoa pitää Tampere keskeisenä kulttuurikaupunkina, museoineen.
“Paikallisesti en näe tässä vaiheessa isoja riskejä, mutta toki valtionosuuksien kapeneminen on haaste. Meidän historiallisilla museoilla on siinä mielessä hyvä tilanne, että niiden oma varainhankintansa, eli asiakasmaksujen osuus, on aika iso, ja sitä voidaan yrittää edelleen kasvattaa.”
Savisaari korostaa, ettei lippujen hintojen jatkuva nostaminen ole sekään avain onneen, sillä vain osa museoiden menoista katetaan lipputuloilla.
Esimerkiksi Tampereen historiallisten museoiden kokonaismenot olivat vuonna 2023 kaikkiaan runsaat 12 miljoonaa euroa, joista valtionosuus kattaa 1,8 miljoonaa, kaupungin oma panostus runsaat seitsemän miljoonaa ja asiakas- ja muut maksutuotot vajaat 1,7 miljoonaa euroa.
Savisaaren mukaan on tärkeää taata, että kaikilla on pääsy museoihin myös jatkossa.
“Esimerkiksi hinnoittelun porrastaminen ja eri asiakasryhmien tunnistaminen voivat maltillisesti lisätä lipputuloja. Dynaamista tai porrastettua hinnoittelua on toistaiseksi tehty vähän, ja sitä voisi kokeilla, ilmaispäiviä unohtamatta.”
Museot rakentavat myös kaupunkikulttuuria ja -kuvaa, niin myös Tampereella. Kaupungissa on ollut vireillä useampikin iso museohanke, kun Tampereen taidemuseota odottaa suuri uudistus ja Sara Hildénin taidemuseolle on puolestaan etsitty uutta sijoituspaikkaa.
Jälkimmäisen osalta ollaan jälleen lähtöruudussa, kun Finlaysonin tehtaan alueelle kaavailtu suunnitelma kuopattiin kaavoitussyistä.
Sen sijaan 1800-luvun lopulta peräisin olevan taidemuseon rakennuksen perusparannus ja museon laajennus Pyynikintorilla etenee mahdollisesti vielä ennen kesälomia.
Uusitun taidemuseon toivotaan olevan käytössä vielä tällä vuosikymmenellä. Valmistuessaan se tuo uuden maamerkin kaupungin läntisen keskustan niin sanotulle kulttuurikehälle.
Savisaari huomauttaa, että vaikka museoilla on merkittävä rooli matkailussa ja niin sanotussa elämystaloudessa, ei niiden toimintaa ja taloutta voida suunnitella pelkästään matkailijat ja houkuttelevuus mielessä.
“Turistikohteena toiminen ei voi olla ainoa perustelu museoiden olemassaololle. Kulttuuriperinteen tallentaminen on yhtä tärkeää.”