Eurooppalaiset museot ja museo-organisaatiot kokevat, että heihin kohdistuu poliittista painostusta.
Tulos käy ilmi eurooppalaisen museoverkoston, eli NEMOn barometrista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin poliittinen vaikuttaminen muovaa museotyötä.
Barometrin tulokset julkaistiin tammikuussa 2025.
Kysely toteutettiin heinä–syyskuussa 2024 ja se osoitettiin yksittäisille museoille, kansallisille museo-organisaatioille ja muille museoalan organisaatioille.
Vastauksia kertyi 153 kappaletta yhteensä 31 maasta. Valtaosa vastaajista oli yksittäisiä museoita ympäri Euroopan.
Painostus nakertaa museoiden itsenäisyyttä ja luotettavuutta
Poliittiset ryhmittymät pyrkivät yhä enenevissä määrin vaikuttamaan esimerkiksi siihen, kuinka historiaa, identiteettiä ja arvoja esitetään museoissa. Noin 58 prosenttia barometriin vastanneista museoista ja 76 prosenttia kansallisista museo-organisaatioista koki, että museot joutuivat poliittisen painostuksen kohteeksi.
Museoyhteisö on huolissaan siitä, että poliittinen painostus heikentää museoiden toimintaa ja horjuttaa niiden mainetta luotettavina instituutioina. Painostus voi myös vaarantaa museoiden itsenäisyyden ja kyvyn työskennellä puolueettomasti.
NEMOn barometrin mukaan poliittinen vaikuttaminen ilmeni museoissa ainakin neljällä tavalla. Ensimmäinen oli rahoituksen ja budjetin rajoittaminen.
Selvä enemmistö sekä museoista että museo-organisaatioista koki, että museoiden budjetti oli suurin yksittäinen poliittisen painostuksen kohde.
Toinen iso ilmiö oli vaikuttaminen ohjelmistoihin ja näyttelyihin, mikä saattoi näkyä museoissa näyttelyiden perumisina tai hankalien teemojen välttelynä.
Noin 51 prosenttia museoista ja 74 prosenttia museo-organisaatioista koki, että museoiden tarjoamiin ohjelmistoihin ja näyttelyihin pyrittiin vaikuttamaan poliittisesti.
Kolmantena tapana oli hallintoon vaikuttaminen, eli esimerkiksi johtajien ja hallinnon jäsenten nimitykset sekä hallinnon paine mukautua poliittisiin agendoihin.
Neljäntenä barometrissa tuli ilmi eturyhmien painostus ja yleinen mielipidevaikuttaminen, joka saattoi johtaa museoissa sensuuriin tai itsesensuuriin.
Sensuuri ja itsesensuuri aiempaa suurempi uhka
NEMO julkaisi marraskuussa 2024 julkilausuman, jossa verkosto ilmaisi huolensa siitä, että poliittinen paine ohjaa museoita itsesensuuriin. Erityisesti herkissä ja hankalissa aiheissa on itsesensuurin vaara.
Myös Yhdysvalloissa taidemuseoiden johtajat ovat osoittaneet samanlaisia huolia. Eräässä tutkimuksessa yli puolet taidemuseoiden johtajista kertoi kokevansa sensuurin suuremmaksi uhaksi kuin vuosikymmen sitten.
Lisäksi he kokevat, ettei heillä ole virallista ohjenuoraa sensuuritilanteiden käsittelyyn, esimerkiksi paineeseen muuttaa näyttelyä. Vaikka sensuuri on vielä melko harvinaista, taidemuseoiden johtajien järjestö AAMD on suositellut, että sensuurin uhkaa varten olisi hyvä kehittää ohjeistus.
Euroopassa sensuurin uhka jakaa museoita.
Esimerkiksi NEMOn barometrissa yli puolet museoista vastasi, että he voivat ilmaista kantojaan joko avoimesti tai melko avoimesti. Noin kolmannes kuitenkin vastasi, että museoiden kantoja rajoitetaan joko kokonaan tai osittain.
NEMOn barometrin mukaan museot myös välttelevät tulenarkoihin yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistumista.
Yli 40 prosenttia museoista vastasi sivuuttavansa poliittisiin ja ideologisiin keskusteluihin osallistumisen joko kokoaan tai osittain.
Eurooppalaiset museot uskovat kuitenkin yhä luotettavuuteensa.
NEMOn barometrin mukaan noin 60 prosenttia museoista koki museot ylipäätään luotettavina toimijoina yhteiskunnassa.