Europol varoittaa museoihin kohdistuvien rikosten muuttuneen aiempaa väkivaltaisemmiksi ja suunnitelmallisemmiksi. Elokuussa 2026 julkaistun raportin mukaan rikolliset käyttävät yhä useammin ampuma-aseita tai jopa räjähteitä murtautuessaan museoihin tai uhkaillessaan henkilökuntaa.
Erityisen kiinnostavia kohteita varkaille museoissa ovat kultaesineet, jalokivet sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat esineet. Kullan korkea markkina-arvo ja esineiden helppo jälleenmyynti tekevät niistä houkuttelevia kohteita rikollisille.
Raportin mukaan museoihin kohdistuvien rikosten tekijäprofiili on myös muuttumassa. Perinteisten kulttuuriesineiden salakuljetukseen erikoistuneiden verkostojen rinnalle on syntynyt rikollisryhmiä, joiden jäseniä saatetaan rekrytoida esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Europol arvioi, että osa tekijöistä tulee muilta rikollisuuden aloilta ja hakee nopeaa taloudellista hyötyä museoihin kohdistuvista iskuista.
Viime vuosina Euroopassa on tapahtunut useita huomiota herättäviä museomurtoja. Europol nostaa esiin tapauksia muun muassa Alankomaista ja Ranskasta, joissa tehdyissä ryöstöissä on käytetty väkivaltaa tai väkivallan uhkaa.
Suomessa vastaavat väkivaltaiset museoryöstöt ovat toistaiseksi harvinaisia. Museoihin kohdistuvista rikoksista on nähty kuitenkin valitettavia esimerkkejä myös kotimaassa. Kuhmoisten ase- ja varusmuseosta varastettiin vuonna 2024 toimintakuntoisia käsiaseita. Vuonna 2025 Laila Pullisen veistospuistosta varastettiin kaksi pronssiveistosta. Tuorein tapaus väkivaltaisesta museoryöstöstä Suomessa on kuluvan vuoden kesältä, kun Gallen-Kallelan museokahvila ryöstettiin puukolla uhaten.
Europol korostaa, että museoiden turvallisuustyössä tulisi huomioida muuttunut uhkakuva. Raportin mukaan pelkkä perinteinen murtosuojaus ei välttämättä enää riitä, vaan museoiden on varauduttava myös väkivallan uhkaan, ennakkotiedusteluun sekä entistä tarkemmin kohdennettuihin iskuihin.