Muinais-DNA:n jäljillä
Museokeskus Vapriikin Muinais-DNA: Avain menneisyyteen -näyttely on poikinut täydentävän julkaisun, joka lupaa avata yleistajuistesti viime vuosikymmeninä keskeiseksi noussutta tutkimusmenetelmää: muinais-DNA:ta. Siinä missä vierailija pääsee näyttelysalissa kohtaamaan vuosituhansia sitten maan päällä kulkeneen neandertalinihmisen, perkaa julkaisu ennallistamistyön mahdollistaneita tutkimusmenetelmiä perusteellisemmin. Ihmisten, eläinten ja kasvien historia käydään läpi DNA-tutkimuksella valotettuna. Kyseessä on ajankohtainen katsaus arkeologian, historian ja genetiikan kentille.
Ulla Nordfors & Maj Meriluoto: Muinais-DNA – Avain menneisyyteen 2. painos
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2025.
Seitsemän näkökulmaa Pirkanmaan historiaan
Adel ja Lesell ovat keränneet yksiin kansiin seitsemän artikkelia Pirkanmaan arkeologiseen kulttuuriin liittyvistä ajankohtaisista tutkimuksista. Käsitellyksi tulevat niin vasarakirveskulttuurin löydöt, aikansa merkkitonttien arkeologiset tutkimukset kuin viikinkiajan naisen pukeutuminenkin. 25 vuotta täyttäneen julkaisusarjan kunniaksi on teoksen loppuun koottu luettelo aiempien vuosien sisällysluetteloista, joiden kautta lukija voi kurkistaa aiheiden vaihteluun vuosien mittaan.
Vadim Adel & Kreetta Lesell (toim.): Pirkan maan alta 18
Tampereen historialliset museot – Pirkanmaan maakuntamuseo, 2025.
Elämää levottomien aikojen Savonlinnassa
Vilén käy teoksessaan läpi poliittisen levottomuuden leimaaman ajanjakson 1890-luvun lopulta sisällissodan viimesykähdyksiin vuoteen 1918. Näkökulma kohdentuu Savonlinnaan mutta ei yksistään vuosikymmenien rauhattomuuteen. Henkilökeskeisempää ulottuvuutta Vilén tuo kerrontaan lähestymällä historiallisia myllerryksiä kahden Savonlinnaan keskeisesti kietoutuvan ihmisen kautta.
Ville Vilén: Kadonnutta Savonlinnaa etsimässä III – Sortokaudesta sisällissotaan
Riihisaari – Savonlinnan museo, 2025.
Mitä vanhat tiilet voivat kertoa?
Vaikka Issikaisen teos keskittyy Varsinais-Suomeen, tarjoaa se yleiskuvan tiilenteosta koko maassa. Teoksen avulla tavan tiiliseinästä on paljastettavissa uusia puolia, kun lukija oppii tunnistamaan ja tulkitsemaan erilaisia merkintöjä tiiliskivissä. Samalla se valottaa tiilentekoa käytännön tasolla: miten valmistusmenetelmät ovat tiilitehtailla muuttuneet ja millaista työ oli tehtaiden omistajien ja työntekijöiden näkökulmasta.
Jouni Issikainen: Tiilirenkiä ja tirehtöörejä
Turun museokeskus, 2025.
Käytännön opas aineettomaan kulttuuriperintöön
Aiemmin listatuista tietokirjoista poiketen Luston julkaisu pitää sisällään kokonaisen työkalupakin. Teos tarjoaa museoammattilaisille yhtä monipuolisesti välineitä elävän perinnön tunnistamiseen kuin itseapuopas rauhoittumisvinkkejä tietotyöläisille. Tekijöiden tapa käsitellä aineetonta kulttuuriperintöä laajentaa museotyön huomionkohteita tallentamisesta ympäröiviin yhteisöihin ja vuorovaikutukseen.
Reetta Karhunkorva, Laura Kokki, Leena Paaskoski, Tiina Tiilikainen & Asta Vaittinen: Museot aineettomassa käänteessä. Elävä perintö museostrategiana ja työnä
Suomen Metsämuseo Lusto.