Ajankohtaista

Yli 200 000 kuvaa Tampereen alueelta kaikkien käytettäväksi

Tampereen kaupungin Museokeskus Vapriikki on avannut kuvakokoelmiaan vapaasti kaikkien käytettäväksi. Siiri-tietopalveluun on viety jopa yli 200 000 digitoitua kuvaa, joista suurimmasta osasta on saatavilla myös painolaatuinen kuvatiedosto.

31.10.2024
Ensimmäinen Tampere-aiheinen värivalokuva, autochrome-dia Tammerkoskesta, vuodelta 1908. E. A. Bergiuksen varhaiset värivalokuvat kuuluvat Vapriikin kuva-arkiston arvokkaisiin harvinaisuuksiin. Kuva: E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto.
Ensimmäinen Tampere-aiheinen värivalokuva, autochrome-dia Tammerkoskesta, vuodelta 1908. E. A. Bergiuksen varhaiset värivalokuvat kuuluvat Vapriikin kuva-arkiston arvokkaisiin harvinaisuuksiin. Kuva: E. A. Bergius, Vapriikin kuva-arkisto.
Teksti
Kirsti

Tampereen kaupungin Museokeskus Vapriikki on avannut kuvakokoelmiaan vapaasti kaikkien käytettäväksi. Siiri-tietopalveluun on viety jopa yli 200 000 digitoitua kuvaa, joista suurimmasta osasta on saatavilla myös painolaatuinen kuvatiedosto.

”Kuvat on lisensioitu CC BY 4.0 -lisenssillä. Kuvia voi siis ladata ja käyttää vapaasti ja maksutta paitsi verkossa ja sovelluksissa, myös esimerkiksi kirjoissa, näyttelyissä, esitelmissä ja lahjatavaroissa,” tutkija Suvi Harju toteaa Vapriikin tiedotteessa.

Vapriikin kuva-arkisto on laajin Tamperetta ja muuta Pirkanmaata käsittelevä valokuvakokoelma. Kokoelman vapaan saatavuuden myötä kaikkien käytettäväksi vapautuu monipuolinen kattaus elämästä Pirkanmaalla 1800-luvun puolivälistä tähän päivään.

Iloluonteinen polkupyöräretki Ruoveden Muroleessa 1920-luvulla. Kyläkuvaajia alkoi ilmaantua maaseudulle 1910-luvulta lähtien. Ruoveteläinen Matti Luhtala kuvasi aktiivisesti aina 1940-luvulle asti. Kuva: Matti Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto

Vapriikin kuva-aineistojen avaamisessa yleisön saataville on kyse kansainvälisestikin merkittävästä teosta, sillä Vapriikin kuva-arkiston kokoelmiin kuuluu kaikkiaan noin kaksi miljoonaa valokuvaa. Kuvia digitoidaan jatkuvasti lisää, eli vapaasti käytettävien kuvien lukumäärä kasvaa nyt julkaistusta koko ajan.

”Kuvien saavutettavuuden parantuminen lisää myös kuviin liittyvää tietoa, kuten keskustelua, muistelua sekä asiavirheiden korjaamista. Tällainen yleisöpalaute on tärkeää myös Vapriikin kuva-arkistolle,” tutkija Antti Liuttunen toteaa.

Vapriikin kuva-arkisto ei ole aineistojensa avaamisessa ensimmäisten joukossa. Useat museot ovat digitoineet ja avanneet kokoelmiaan viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi kesällä 2024 Finna.fi-hakupalvelussa julkaistiin valokuvia vanhasta Porvoosta, Tammisaaresta ja Raumasta 1800–1900-lukujen vaihteesta. Kuva-arkistojaan yleisön saataville ovat aiemmin tuoneet esimerkiksi Museovirasto ja Helsingin kaupunginmuseo.

Tunnetko alan kiinnostavan tekijän?
Ehdota kollegaa museon tekijäksi!