Museovirasto on vuodesta 2001 alkaen jakanut ammatillisesti hoidetuille museoille apurahaa innovatiiviseen työhön. Vuosien varrella rahoitusta on jaettu muun muassa kaikille avoimeen kysymyspalveluun, kävijöidensä luokse sapuvaan näyttelyyn ja nuorten taiteilijoiden ja viranomaisten välisen suhteen tiivistämiseen. Kunnianhimoisuus on kirjoitettu sisään avustusmalliin: tarkoitus on lisätä kulttuuriperinnön ja taiteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sitoutuen samalla sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.
Vaikka rahoitus myönnetään vain tietyille museoille, hyötyy kokeilujen opeista koko ala. Jaettu tieto on asetettu keskiöön varsinkin vuonna 2026. Hankkeissa korostuvat museoiden yhteisten toimintamallien kehittäminen muun muassa luontokasvatuksen ja aikasidonnaisten taidemuotojen käsittelyn osalta. Vuonna 2026 avustusta sai 16 hanketta. Suurimmat avustuspotit, 35 000 euroa, saivat Museo Leikin Aikamatkailuseikkailu 1950 -hanke ja Turun kaupunginmuseon vaihtoehtoisia tapoja osallistumiseen tarjoava Klubi.
Innovatiivisten projektien hyödyt ovat ulottuneet vuosien varrella myös museoalan ulkopuolelle. Mainio esimerkki on Forssan museon vuonna 2016 aloittama hanke, joka kartoitti yritysten ja museoiden yhteistyötä kulttuuriperinnön tallettamiseksi. Lopputuloksena syntyi kaksi käytännönläheistä verkkojulkaisua: Pelastusdokumentoinnin parhaat käytännöt ja Yritys – tallenna toimintasi!
Innovatiivisilla hankkeilla taataan siltojen rakentaminen ihmisten välille, jolloin museotyön hyödyt ovat ulotettavissa yhä suurempien yleisöjen ylle. Vuonna 2025 Jyväskylän taidemuseo toi yhteen nuorisotyön ja katutaiteilijat. Graffititaiteen tallettamisen ympärillä pyörinyt hanke vahvisti graffititaiteilijoiden asemaa julkisen taiteen tekijöinä. Nuoria taiteilijoita opetettiin kartoittamaan luvallisia maalauspaikkoja, mutta myös neuvottelemaan uusia, mikä mahdollistaa taiteen levittäytymisen laajemmalle kaupunkitilaan. Sosiokulttuurisesta hankkeesta syntyi materiaalia myös kulttuuri- ja opetusalalle hyödynnettäväksi.
Koska pienemmillä museoilla on harvemmin ylimääräistä rahaa rohkeisiin kokeiluihin, on Museoviraston tuki niille erityisen tärkeä. Länsi-Uudenmaan museo käänsi vuoden 2023 hankerahoituksellaan kävijäkokemuksen ylösalaisin – museo vietiin vierailijoiden luokse. Museoon kehitettiin osana laajempaa näyttelyuudistusta näyttelymoduulit, jotka on mahdollista siirtää paikasta toiseen. Näiden avulla museo saattaa kierrättää näyttelyään kirjastoista kaupungintaloihin.
Harva tietänee, että rakastettu Kysy museolta -palvelu on alun perin käynnistetty Suomen valokuvataiteen museon saaman apurahan turvin. Vuonna 2011 käyttöön otettu verkkopalvelu on vuosien saatossa laajentunut useamman museon yhteistyöksi. Palvelu on oiva osoitus siitä, kuinka jopa lyhytjänteisellä hankerahoituksella voi synnyttää pitkäikäisiä projekteja.
Museoalan inspiroivista hankkeista ja yhteiskunnallisista hyödyistä iloitessa unohtuu herkästi, etteivät ne ole kaikkien saavutettavissa. Ennenkokemattomien innovaatioiden anti jää vähäiseksi, jos ne ovat vain rajatun väestönosan tavoitettavissa. Vuonna 2026 avustusta saaneen Särestöniemi-museon suunnitelmissa on luoda virtuaalimuseo digitoimansa sisällön pohjalta, ja tällä tavoin varmistaa, ettei pääsy ainutlaatuiseen kokoelmaan jää harvojen oikeudeksi. Ovatpahan museon aiemmat satsaukset vierailuelämyksen ulottamisesta fyysisen museotilan ulkopuolelle luettu ansioksi myös Vuoden museo -palkintolautakunnan taholta.
Hankerahalla teetetyt projektit osoittavat, miten monenlaiseen työhön museot taipuvat perusnäyttelytoimintansa ulkopuolella. Ne ovat mainio kokeilualusta innovaatioille, joiden puitteissa tuetaan kotimaista elinkeinoelämää, kumuloidaan hyvinvointia ja sivistetään ihmisiä ajasta ja paikasta riippumatta.