Ajankohtaista

Museovirasto on määrittänyt manner-Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet

Museoviraston alueellisten vastuumuseoiden ja Metsähallituksen kanssa yhteistyössä tekemässä inventoinnissa valittiin lähes 1400 kohdetta, jotka edustavat Suomen arkeologista kulttuuriperintöä.

15.11.2024
1700–1800-lukujen taitteessa saareen rakennettu kivinen linnoitus on säilynyt raunioituneena Hangon Gustavsvärnissä. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
1700–1800-lukujen taitteessa saareen rakennettu kivinen linnoitus on säilynyt raunioituneena Hangon Gustavsvärnissä. Kuva: Teija Tiitinen, Museovirasto.
Teksti
Kirsti

Valtioneuvosto on marraskuussa hyväksynyt Museoviraston tekemän arkeologisten kohteiden inventoinnin. Inventointi tulee voimaan maaliskuun 2025 alussa. Inventoinnissa valittiin 1391 merkittävää arkeologista kohdetta, jotka edustavat kattavasti Suomen arkeologista kulttuuriperintöä ajallisesti, alueellisesti ja muinaisjäännöstyypeittäin.

Kohteiden valinnassa painotettiin niiden arkeologista ja kulttuurihistoriallista merkitystä sekä säilyneisyyttä, tutkimuksellista arvoa ja tyypillisyyttä tai harvinaisuutta.

”Vanhimmat kohteet ajoittuvat jääkauden lopulle yli 10 000 vuoden taakse, ja nuorimmat ovat viime vuosisadan alkukymmeniltä. Kohteissa on mm. erityyppisiä ja -ikäisiä asuinpaikkoja, hautapaikkoja, teollisuuskohteita, työn tekemiseen liittyviä paikkoja, uskonnolliseen elämään liittyviä paikkoja sekä kulkuväyliä ja puolustusvarustuksia, ” kertoo inventointia vetänyt intendentti Teija Tiitinen Museoviraston tiedotteessa.

Suomussalmen Kalmosärkkä on keskeisen vesireitin varrella sijainnut asuinpaikka. Vanhimmat löydöt ajoittuvat mesoliittiselle ja neoliittiselle kivikaudelle ja nuorimmat 1500–1700 -luvuille. Kuva: Teemu Mökkönen, Museovirasto.

Inventointi kattoi koko Suomen Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Se toteutettiin yhteistyössä alueellisten vastuumuseoiden ja Metsähallituksen kanssa. Inventoinnin aikana arvioitiin 4785 arkeologista kohdetta, joista yli neljäsosa todettiin valtakunnallisesti merkittäviksi. Nämä 1391 kohdetta sijaitsevat alueilla, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 8215 hehtaaria. Suurin osa näistä yhdestä tai useammasta arkeologisesta kohteesta muodostetusta VARK-alueesta on jo muinaismuistolain rauhoittamia.

Kohdeluettelosta järjestettiin kuuleminen keväällä 2023, ja saadun palautteen perusteella muutettiin yhdentoista VARK-alueen rajausta. Näistä neljää pienennettiin, yksi poistettiin ja seitsemän laajennettiin. Pienennykset ja poistot tehtiin, jos alue ei ollut enää valtakunnallisesti merkittävässä kunnossa. Yksi kohteista poistettiin täysin tuhoutuneena.

Museovirasto jakaa muinaisjäännösten hoitoon avustuksia, joiden jakamisessa VARK-status otetaan huomioon.

”Jos muinaisjäännös on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi arkeologiseksi kohteeksi, sille on todennäköisempää saada muinaisjäännösten hoitoavustusta,” Tiitinen toteaa.

Tunnetko alan kiinnostavan tekijän?
Ehdota kollegaa museon tekijäksi!