Israelin hyökkäys Gazaan on aiheuttanut humanitaarisen kriisin ja vaikuttanut vakavasti kaikkiin siviilielämän osa-alueisiin. Sodalla on ollut tuhoisa vaikutus Gazan yhteiskuntaan sekä aineellisesti että moraalisesti.
Rauhan ja konfliktintutkimuksen tutkija Mariam Shah kuvailee Israelin sortotoimia osaksi laajempia tuhoisia prosesseja, jotka heikentävät yhteisön perintöä, identiteettiä ja olemassaoloa, millä on syvällisiä symbolisia ja psykologisia vaikutuksia palestiinalaisiin paitsi Gazassa myös maailmanlaajuisesti.
Useat tutkijat ja tahot ovat todenneet Gazassa olevan käynnissä kansanmurhan lisäksi kulttuurinen kansanmurha. Kymmeniä akateemikoita, kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita on tapettu, ja kulttuurilaitoksia tuhottu.
Tämä tuhoaminen palvelee suurempaa poliittista tarkoitusta: palestiinalaisten identiteetin ja kollektiivisen muistin pyyhkimistä, mitä arvellaan kulttuuriseksi kansanmurhaksi, jota tutkitaan sotarikoksena ja usein osana laajempaa kansanmurhaa. Ralph Lemkinin luoma termi on vuodesta 1944 asti käsittänyt muutakin kuin tappamista: siihen luetaan myös pyrkimykset hävittää kohderyhmien kulttuuri, kieli ja uskonnolliset perinteet.
Unesco on vahvistanut huhtikuun 8. päivään mennessä ainakin 43 kulttuuriperintökohteen tuhoutuneen joko täysin tai osittain Gazassa. Määrä on lähes kaksinkertainen tammikuuhun 2024 verrattuna. Unesco tekee vahinkoarvionsa satelliittikuviin ja etäanalyysimenetelmien avulla. Tuhottuihin kulttuuriperintökohteisiin kuuluu kymmenen uskonnollista kohdetta, 24 historiallisesti tai taiteellisesti arvokasta rakennusta, kaksi irtaimen kulttuuriomaisuuden säilytyspaikkaa, kolme muistomerkkiä, museo ja kolme arkeologista kohdetta. Media on raportoinut vieläkin laajemmasta tuhosta.
Lännessä median välittäessä uutisoinnillaan vääristynyttä, Israelin tiedotuskoneiston tuottamaa propagandaa sen oikeudesta puolustautua, ja alan toimijoiden viestinnän ollessa kolonialistisen katseen vuoksi hyökkäyksestä vaimeaa, on alallakin vaikeaa saada käsitystä todellisuudesta yli 70-prosenttisesti maan tasalle pommitetulla Gazan kaistalla. Osin vääristyneen narratiivin mutta myös aktiivisen silmien sulkemisen vuoksi lännessä ei ole kyetty toimimaan ajoissa palestiinalaisten kulttuuriperinnön suojelemiseksi.
Palestiinalaisten kulttuurin ja historian hävittäminen miehittäjän taktiikkana
Kulttuuriomaisuuden tuhoaminen on sotarikos. Haagin vuoden 1954 sopimus edellyttää kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisissa konflikteissa, ja Gazan kulttuuriperintökohteet ovat olleet myös Israelin armeijan tiedossa.
Palestiinalaisten kulttuurin ja historian hävittäminen on ollut jo pitkään Israelin sodan ja miehityksen taktiikka, jolla on pyritty rajoittamaan Palestiinan kansan itsemääräämisoikeutta. Vuoden 1948 Nakban eli “katastrofin” aikana palestiinalaisten kodeista ryöstettiin 30 000 kirjaa ja käsikirjoitusta. Vuonna 1982 Israelin hyökkäyksen aikana Libanoniin Israel ryösti ja takavarikoi Palestiinan vapautusjärjestön kirjaston ja arkistot. Lisäksi kirjastoja ja arkistoja vahingoitettiin vuonna 2000 alkaneen toisen intifadan eli kansannousun aikana, ja ne ovat olleet toistuvasti kohteena myös Gazassa.
Kulttuuriperinnön ja -omaisuuden mittavat tuhot
Librarians and Archivists with Palestine (LAP) -järjestö julkaisi 1.2.2024 laajan raportin, joka listaa Gazassa todistetusti vahingoittuneet tai tuhoutuneet arkistot, kirjastot, yliopistojen kirjastot sekä museot. Raporttia on päivitetty helmikuun jälkeen. Se kattaa silti vain murto-osan todellisesta tuhosta, eikä listaa esimerkiksi Gazan tuhoutuneita yliopistoja tai kulttuurikeskuksia. Vastaavia raportteja ovat laatineet lisäksi mm. Heritage for Peace, Palestiinan kulttuuriministeriö sekä ICOMOS-Arab.
Lähes kaikki Gazan arkistot ja kirjastot ovat kärsineet tuhoa. Tuhoutuneita tai osittain tuhoutuneita ovat muun muassa Gazan kaupungintalon arkisto, joka kattoi 150 vuotta Gazan asiakirjoja, sekä 600-luvulla rakennettu Omarin suurmoskeija ja suurmoskeijan arkistot, jonka kokoelmat sisälsivät yli 20 000 harvinaista kirjaa ja käsikirjoitusta, muun muassa vanhoja kopioita Koraanista, profeetta Muhammedin elämäkertoja ja muinaisia filosofiaa, lääketiedettä ja sufi-mystiikkaa käsitteleviä kirjoja. Tuhoutuneita museoita ovat muun muassa 2 800 esihistoriallisen artefaktin kokoelman sisältänyt Akkad-museo, Cultural Kararah -museo, Deir Al-Balah -museo, 3 500 arkeologisen ja historiallisen kohteen Al-Qararan kulttuurimuseo (Khan Younis -museo), Rafahin museo ja Shahwan-museo. Al-Israan yliopiston, kirjaston ja kansallismuseon Israelin armeija tuhosi räjäyttämällä 18.tammikuuta, kun kansallismuseon 3 000 arkeologisen kohteen kokoelma oli ensin ryöstetty.
Israel on tuhonnut Al-Jazeeran tammikuussa julkaiseman artikkelin mukaan arviolta ainakin 104 moskeijaa, joihin kuuluvat muun muassa aiemmin mainittu 600-luvulla rakennettu Omarin suurmoskeija ja arkisto. Kirkoista on tuhottu vuonna 444 rakennettu Jabalian bysantiinikirkko. Maailman kolmanneksi vanhimpana kirkkona pidetty 425 rakennettu kreikkalais-ortodoksinen Pyhän Porfyriuksen kirkko on vaurioitunut, samoin kuin Pyhän Hilarionin luostari 340-luvulta.
Gazan maailmanperintökohteista vahingoittuneita ovat roomalainen nekropolis ja avoin arkeologinen kaivaus Ard-al-Moharbeenin, johon kuuluu ainakin 134 hautaa ja joka on hyvin todennäköisesti vaurioitunut valkoisesta fosforista. Anthedonin 800 eaa rakennettu satama on tuhottu, samoin Hammam al-Sammara eli Samaritaanien kylpylä. Tell el-Ajjul, arviolta 2000–1800 eaa rakennettu muinainen kaupunki, on vaurioitunut.
On oletettava, että lähes kaikki elleivät kaikki Gazan kulttuuriperintökohteet ovat kärsineet lokakuusta asti jatkuneesta hyökkäyksestä. Kaikki kulttuuriperintökohteiden tuhon kartoittamisyritykset ovat tällä hetkellä vain arvioita. Edes kartoitusta ei voida toteuttaa ennen pysyvää tulitaukoa.
Vapaaehtoisjärjestöt suojelemassa kulttuuriperintöä sota-alueilla
Sekä aineellinen että aineeton kulttuuriperintö Gazassa ovat kärsineet suuresti Israelin jatkuvasta hyökkäyksestä. Pieni osa nyt tuhoutuneesta kulttuuriperinnöstä on konservoitu: esimerkiksi Hill Museum & Manuscript Library HMML on digitoinut osan Omarin suurmoskeijan arkiston kokoelmista 2022.
Ennaltaehkäisevän konservoinnin ja muun kartoitus- ja säilytystyön mahdollisuus Gazassa on kuitenkin suurelta osin menetetty. Gazan kulttuuriministeriö ei voi toteuttaa työtään vallitsevissa olosuhteissa, eivätkä ulkopuoliset maailman kulttuuriorganisaatiot pääse paikalle. Aktivistit, diasporassa elävät palestiinalaiset sekä vapaaehtoisjärjestöt toteuttavat ruohonjuuritasolla palestiinalaisen kulttuurin suojelutyötä.
Vapaaehtoisjärjestöt ovat muissakin maailman kriiseissä olleet merkittävässä asemassa kulttuuriperinnön suojelussa. SUCHO – Saving Ukrainian Cultural Heritage Online –aloite on vapaaehtoistyöllä kansainvälisesti toteutettu projekti, jonka pyrkimys on suojella Ukrainan digitaalista kulttuuriperintöä sodan aikana. Projekti saatiin nopeasti käyntiin sodan alkaessa, ja se onnistui siten tekemään hyvin ennaltaehkäisevää työtä. Kesäkuuhun 2022 mennessä SUCHOn vaapaehtoiset nettiarkistoivat onnistuneesti yli 50TB dataa, kattaen yli 5 000 sivustoa. Tämä laaja kokoelma edustaa rikkaasti ja monimuotoisesti Ukrainan aineellista sekä aineetonta kulttuuriperintöä. Ukrainan sota on kestänyt nyt yli kaksi vuotta ja SUCHO jatkaa yhä toimintaansa. SUCHOn sivuillaan mainitsema pyrkimys on ”vahtia dataa” siihen saakka, kunnes digitaalinen kulttuuriperintö voidaan palauttaa Ukrainan kulttuuriperintöorganisaatioille.
Palestiinassa Librarians and Archivists with Palestine (LAP) kuuluu vapaaehtoisjärjestöihin, jotka työskentelevät Gazan ja Palestiinan kulttuurin ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Järjestö koostuu vapaaehtoisista kirjasto- ja arkistotyöntekijöistä. Järjestöllä on tällä hetkellä kaksi aktiivista kampanjaa: palestiinalaista kirjallisuutta esiinnostava One Book, Many Communities sekä Jaffan kulttuurikeskuksen ja Lajee-keskuksen suojeluun kohdistuva rahankeräys.
LAP-järjestöltä 28. maaliskuuta saamamme henkilökohtainen tiedonanto listaa monia muita aktiivisia vapaaehtoisprojekteja. Listattujen projektien pyrkimys on tiedonannon mukaan turvata palestiinalaisten oikeus omaan ääneen, mahdollistaa ruohonjuuritason kansalaisarkistointia digitaalisesti ja kunnioittaa palestiinalaisten kulttuurista omistajuutta ja yksityisyyttä. Aineistot ovat joko avoimesti käytettävissä tai ne aiotaan repatriaation eli palauttamisen periaatteiden mukaisesti luovuttaa palestiinalaisille ja heidän hallintaansa. Palestiinalaiseen kulttuuriin erikoistuneita arkistoja on listattu lukemistoluetteloon.
SUCHOn pyrkimyksiä vastaavia vapaaehtoisprojekteja:
Palestine Land Studies Center PLSC: https://www.aub.edu.lb/plsc/Pages/default.aspx
PLSC Beirutissa arkistoi yhteistyössä Nova Scotian Archives & Digital Media Labin kanssa Palestiinassa julkaistua sosiaalista mediaa, sivustoja ja artikkeleita.
”The War Notebook Project”, Khazaeen: https://www.khazaaen.org/en/node/1113
Khazaeen dokumentoi sotaa Gazassa keräämällä kaikentyyppisiä julkaisuja (esim. artikkelit, julisteet, kuvitukset, valokuvat, todistukset) sekä arabiaksi että muilla kielillä vapaaehtoisvoimin ympäri maailmaa.
Accountability Archive: https://accountabilityarchive.org/
Nettiarkisto kerää todistusaineistoa median, poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden osallisuudesta Israelin valtion sotapropagandan levittämiseen tulevaisuuden tutkimusta varten. Lisäksi sama järjestö kerää ja arkistoi Gazan yliopistojen materiaaleja, kuten asiakirjoja, tutkimuksia ja opinnäytteitä, jotta ne voidaan tulevaisuudessa luovuttaa takaisin yliopistojen käyttöön.
Lukemisto:
https://arablit.org/wp-content/uploads/2023/12/English-.pdf
https://www.heritageforpeace.org/wp-content/uploads/2023/11/Report-of-the-effects-of-the-last-war-of-2023-on-the-cultural-heritage-in-Gaza-Strip-Palestine-english.pdf
https://drive.google.com/file/d/15rdQo1nrmcSWaBwB21cWbRZPKNPBp8P6/view
https://www.kulttuuristaperinnoksi.fi/2019/kysymyksia-kulttuuriperinnon-repatriaatiosta
Arkistoja:
https://palestine.mei.columbia.edu/alquds-issues/2017/3/9/al-quds
https://www.unrwa.org/photo-and-film-archive
https://barari.org/en/about
https://www.khazaaen.org/en/node/1113
https://www.nakba-archive.org/
https://palarchive.org/index.php/Front/Index/lang/en_US
https://www.aub.edu.lb/ifi/Pages/poha.aspx
https://www.palestineposterproject.org/
https://www.nts.live/shows/palestinian-sound-archive
https://www.thevoidproject.org/peparchive
Aiheeseen liittyviä artikkeleita:
https://www.museumsassociation.org/museums-journal/news/2024/04/unesco-verifies-damage-to-43-cultural-heritage-sites-in-gaza/
https://www.thenation.com/article/world/gaza-cultural-genocide/
Kirjoittajat:
Anniina Hatakka, esinekonservaattori
Sanna Paakkanen, viestintäasiantuntija, opiskelija