Israelin kaksi ja puoli vuotta jatkunut säälimätön Gazan kaistan pommituskampanja tuhosi Gazan kaistan rakennettua kulttuuriperintöä laajasti. Satoja ainutlaatuisia arkkitehtonisia elementtejä on kadonnut raunioiden alle. Suurin osa Gazan mamelukki- ja ottomaanien aikaisista moskeijoista on tuhoutunut, ja jotkut Israel jopa murskasi panssarivaunuillaan. Myöskään kirkot eivät säästyneet. Pyhän Porfyrioksen kirkko ja latinalainen luostarikirkko vaurioituivat pommitusten seurauksena.
Suurin osa Gazan museoista on tuhoutunut. Niistä merkittävin oli valtion omistama Pashan palatsi (Qasr al-Basha), museo, jossa oli tuhansia esineitä eri aikakausilta. 1200-luvun puolivälissä rakennettu, vallan keskuspaikkana mamelukki- ja ottomaanien valtakaudella toiminut palatsi tuhoutui hyökkäyksessä vuonna 2024. Antiikkiesineiden kokoelmavarastoa, jossa säilytettiin tuhansia arkeologisten kaivausten aikana esiin kaivettuja esineitä ja fragmentteja, uhattiin pommituksella. Kansainvälisen diplomaattisen väliintulon jälkeen tekniselle tiimille annettiin muutama tunti aikaa evakuoida kokoelmaesineitä.
Useimmat Gazan kaistan julkisista kirjastoista tuhoutuivat, ja satoja tuhansia kirjoja paloi niiden sisällä.
Gazan kaistan kulttuuriperinnön tuhon laajuutta kartoitetaan
Gazassa Centre for Cultural Heritage Preservation -keskukselle työskentelevän kulttuuriperintöasiantuntijan Mahmoud Balawin mukaan Gazan ainoa UNESCO:n maailmanperintökohde Pyhän Hilarionin luostari Gazan kaistan keskialueella on säästynyt vahingoilta.
“Vain koska Israel ei toteuttanut maahyökkäystä kyseisellä alueella ja ympäröivä maasto on pääosin maatalousmaata ja lähes vailla asuinrakennuksia. Luostarissa on asunut väliaikaisesti joitakin Gazan pohjoisosasta pakkosiirrettyjä perheitä”, Balawi kertoo sähköpostitse.
Järjestöiltä ja instituutioilta toivotaan tukea
Tähän mennessä kansainvälinen ICOMOS ei ole toteuttanut hankkeita Gazan alueella.
“Uskon, että ICOMOS on seurannut aktiivisesti Israelin hyökkäyksiä kulttuuriperintökohteita vastaan ja antanut niiden jälkeen lausuntoja, joissa se on tuominnut nämä hyökkäykset”, Balawi kertoo.
Centre for Cultural Heritage Preservation (CCHP) teki vahinkoarvioinnin Gazassa heinäkuussa 2024 British Councilin kulttuurisuojelurahaston lahjoituksella. CCHP päivitti tutkimuksen yhteistyössä UNESCO:n kanssa lokakuussa 2025. Parhaillaan sitä päivitetään British Councilin rahoituksella.
“Valokuvauksesta Gazassa vastaa insinööritiimi, joka arvioi vahinkoja kenttäkäynneillään. He ottavat kuvia matkapuhelimilla. Kaikki tutkimusryhmän jäsenet ovat paikan päällä Gazassa, ja asiantuntija Oxfordista toimittaa CCHP:lle satelliittikuvia vaarallisilta alueilta, paikoista, joihin tutkimusryhmällä ei ole pääsyä”, myös ICOMOS Palestinen varapuheenjohtajana toimiva Balawi kertoo.
Useat järjestöt, kuten Alliance for the Protection of Heritage (Aliph), Cultural Emergency Response (CER) ja Gerda Hankel Foundation ovat tukeneet pelastustoimia sodan alusta lähtien tähän asti. Balawin mukaan UNESCO liittyi mukaan vasta myöhäisessä vaiheessa, ja sen panos on rajoittunut viiden tuhoutuneen kohteen arkeologisten raunioiden pelastamiseen.
Museoiden osalta ICOM ei ole aloittanut toimia Gazassa. Kansainväliseltä museoyhteisöltä Balawi toivoo tukea koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen sekä arkiston rakentamiseen ja esineiden ja kohteiden dokumentoitiin, sekä aineellisia tarpeita esimerkiksi esineiden turvalliseen säilyttämiseen.
Innovatiivisten vapaaehtoisten niukat resurssit hidastavat työtä
Miehitetyllä Länsirannalla toimistoaan pitävän ICOMOS Palestinen puheenjohtaja Omar Khatib jakaa kiitosta Gazan kaistalla työskenteleville kulttuuriperintöalan ammattilaisille ja vapaaehtoisille.
“He ovat todella innovatiivisia kyetessään työskentemään hengenvaarallisissa olosuhteissa, ja ilman tarvittavaa kalustoa ja materiaaleja. Tarvittavien toimenpiteiden laajuus alkaa vasta nyt hahmottua”, kertoo Khatib.
Mahmoud Balawi kertoo paikallisten teknisten tiimien onnistuneen pelastamaan lukuisten historiallisten rakennusten, kuten Suuren Omari-moskeijan länsiportikon ja porttien sekä päärukoussalin muinaiset kivet, Al-Radwanin palatsin kivet, Sheikh Zakaria -moskeijan minareetin, Qashqar- ja Sheikh Al-Maghribi -moskeijan, Baptist-sairaalan huoltorakennuksen, Al-Samran kylpylän, Al-Alamin portaikon kupolin, Al-Saadan kupolin, Al-Alamin kulttuuriperintökeskuksen, Al-Ghusseinin hautausmaan sekä viljamarkkinakompleksin Khan Younisissa, Gazan eteläosassa.
“Nämä saavutukset ovat merkittäviä, kun otetaan huomioon Israelin jatkuva Gazan saarto. Paikallisten asiantuntijoiden tiimi kehitti kalkkiseoksen käyttäen Gazan alueelta saatavia materiaaleja, ja se testattiin vastaamaan Unescon restaurointi- ja konservointistandardeja”, Balawi kertoo Gazasta puhelimitse.
Tilanteessa ei sinänsä ole uutta sotaa edeltävään aikaan: 19 vuotta jatkuneen Gazan kaistan saarron aikana Israel ei ole sallinut tiettyjen koneiden, laitteiden tai materiaalien toimittamista Uudenmaan kokoiselle alueelle.
ICOMOS Palestine kokoaa paraikaa yhteen Euroopan kattavaa verkostoa, joka tulee työskentelemään kollegiaalisen ja materiaalisen tuen tarjoamiseksi sekä etsimään keinoja rahoituksen varmistamiseksi kulttuuriperintötyöhön Palestiinassa.