Kolmen vuoden välein järjestettävä kansainvälisen museoneuvosto ICOM:in yleiskonferenssi on globaalin museoyhteisön tärkein ja suurin tapahtuma. Marraskuussa Dubaissa järjestetyn yleiskonferenssin teema The Future of Museums in Rapidly Changing Communities nosti vahvasti esille museon ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen ja roolin osana kestävyyttä. Luonnollisesti tekoälyn ja digitaalisuuden mahdollisuudet nousivat pääsihteeri Medea S. Eknerin alustuksessa korkealle.
Ja nimenomaan mahdollisuudet. Arabiemiraateissa uhkakuvat ja dystopiat eivät näet kuulu samaan lauseeseen maan valtavan kehitysaallon ollessa korkeimmillaan. Konferenssi järjestettiin šeikki Mohammed bin Rashid Al Maktoumin suojeluksessa, ja siihen osallistui korkean tason arvohenkilöitä ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien hallituksen johtajia, kuten suomalaisillekin tuttu šeikha Latifa bint Mohammed bin Rashid Al Maktoum, kulttuuriministeri šeikki Salem bin Khalid Al Qassimi ja valtioministeri Noura Al Kaabi. Puheenvuorot puhalsivat vahvasti yhteen hiileen, ja hiili hehkui punaisena.
Arabiemiraatit investoivat kulttuuriin ja museoalaan määrätietoisesti
Yleiskokous Arabiemiraateissa teki historiaa ensimmäisenä Lähi-idässä, Afrikassa tai Etelä-Aasiassa järjestettynä yleiskokouksena. Sijainniksi Dubai äänestettiin vuonna 2021 ohi Kazanin ja Tukholman. Yli 4 500 museoammattilaista kokoontuminen Dubaihin vahvisti entisestään Yhdistyneiden arabiemiirikuntien sitoutumista oman museotoimintansa edistämiseen. Viikon varrella myös museoammattilaiset saivat tuta isäntävaltion vieraanvaraisuuden visuaalisesti näyttävine tulojuhlineen ja ekskursioineen.
Antoisinta olivatkin keskustelut paikallisten kanssa. Jututtamani Abu Dhabin emiraatin markkinointijohtaja Saleh Al Braik kertoi, että tietoista työtä museoiden ja kulttuuriperintöalan eteen on Arabiemiraateissa tehty vuosien ajan. Hänen kaltaisensa fiksut ihmiset ovat hankkineet koulutuksensa maailmalla, ja nyt valtio panostaa uusien ja tuoreiden markkinointi-ideoiden jalostamiseen osaksi kulttuuri- ja museotointa. Siitä kertovat Louvren ja Guggenheimin silhuetit Abu Dhabin keskustassa. Al Braikin mukaan museoala ja markkinointisektori ovat varsin kiinteässä yhteydessä tosiinsa. Tässä voisi olla opittavaa meilläkin.
Päätösten ja puheenvuorojen ulottuvuuksia
Minulla oli ilo toimia Museo-lehden silminä yleiskokouksen tuoksinassa ja aavistella erilaisten päätösten ja puheenvuorojen ulottuvuuksia. Getty Foundationilta saamani stipendin turvin velvollisuuteni ICOM – Suomen komiteassa rajoittui äänestyksiin ja ICOM Nordin tapaamisiin. Tein kolme huomiota.
Huomio 1: ICOMissa moni asia on kiinni puheenjohtajasta. ICOM USA:n Antonio Rodríguez valittiin ICOMin presidentiksi. Hänellä on laaja kokemus organisaation hallinnosta ja komitearakenteesta, muun muassa Advisory Councilin puheenjohtajana. Hän seuraa tehtävässä italialaista Emma Nardia. Rodríguez päihitti Ranskan, Etelä-Korean ja Sambian ehdokkaat. Hän piti kiitospuheen omalla äidinkielellään espanjaksi. Valinta siirtää globaalin museopoliittisen painopisteen pois Euroopasta, mikä voi olla eduksi monessa mielessä, eikä vähiten dekolonisaatioprosessissa. ICOM perustuu viime kädessä komiteoiden muodostamaan hegemoniaan, mutta puheenjohtajalla on de facto suuri valta siihen, millaisia asioita yhteisössä edistetään.
Huomio 2: Museoalan painopiste nytkähti etelään ja itään. Yleiskokous valitsi kaksi varapuheenjohtajaa, isäntämaa Arabiemiraattien Nasir Al Darmakin sekä ICOM Iranin Tayeebeh Golnaz Golsabahin. Executive Boardin työtä tulevat seuraavat kolme vuotta määrittelemään kuusi hyväksyttyä päätöslauselmaa. Niissä korostuvat tulevat sukupolvet, kriisinkestävyys, dekolonisaatio ja kestävyysteemat. Lisäksi kesällä 2026 päätetään ICOMin peruskivestä, eettisen ohjeistuksen uusimisesta. On mielenkiintoista nähdä, minkälaisen praksiksen globaali yhteistyö tulee näiden pohjalle muodostamaan.
Huomio 3: Arabiemiraateissa voi nähdä tulevaisuuden. Dubain suuri ylpeys, muutaman vuoden toiminnassa ollut Museum of Future ei kuulu ICOMiin, eikä sen futuristiseen rakennukseen ole pääsyä ICOM-kortilla. Pääsin museoon lopulta hieman yllättäen Museo-lehden mediakortin avulla. Levikki on sen verran suuri, että sen avulla saatu huomio on arvoltaan suurempi kuin pääsylippu. Myös näyttelytasolla objektien sijaan tulevaisuuden museo panosti some-ystävällisiin elämyksiin, joita löytyikin tulevaisuuden Audeista astronauttiheijastukseen. Museot ja huomiotalous kytkeytyvät toisiinsa kilpailussa kävijöiden ajasta ja huomiosta. Museot menestyvät tässä kilpailussa hyvin tarjoamalla laadukkaita, monipuolisia ja elämyksellisiä kokemuksia – Suomessa toivottavasti vielä vastaisuudessakin tieteelliseen tutkimukseen pohjautuen.
PS. ICOM Nord täydentyi muuten kertaheitolla Viron, Latvian ja Liettuan komiteoilla. Se kertoo alueellisten komiteoiden uudesta geopoliittisesta merkityksestä. Pohjoismaista Ruotsi boikotoi yleiskonferenssia isäntämaan ihmisoikeustilanteen vuoksi. Ehkä vuoden 2028 yleiskokouksessa Rotterdamissa ei nähdä yhtä isoa ICOM Venäjän esittelyosastoa?
Kirjoittaja: Uula Neitola on ICOM – Suomen komitean varapuheenjohtaja ja oivallusten metsästäjä.