Museoiden rakennushankkeet ovat pitkiä, mutta vuonna 2026 valmistuu useita merkittäviä museokohteita. Kansainvälisiin julkaisuihin listatuille merkittävimmille avauksille näyttää olevan yhteistä museorakennuksen näyttävyys, hinta ja koko. Tiedossa on siis lisää Instagram-kuviin päätyvää arkkitehtuuria. Tässä katsaus kiinnostavimpiin kotimaisiin ja kansainvälisiin museokohteisiin, jotka avautuvat vuoden 2026 aikana.

Yhdysvallat – tekoälytaidetta ja tähtitiedettä

Voi veikata, että Lucas Museum of Narrative Art Los Angelesissa tulee saamaan valtavasti näkyvyyttä. Elokuvaohjaaja George Lucasin miljardin dollarin hanke avautuu syyskuussa. Museossa on esillä Lucasin laaja taidekokoelma, joka sisältää esineitä sarjakuvista kuvituksiin, Frida Kahlosta Norman Rockwelliin. Kokoelmaan kuuluu myös laaja Tähtien sota -arkisto. Nähtäväksi jää, löytyykö museosta myös Björn Weckströmin suunnittelema prinsessa Leian kaulakoru, Planetaariset laaksot. Lucas on luonnehtinut museota kansantaiteen temppeliksi. Viisikerroksisen futuristisen rakennuksen on suunnitellut kiinalainen arkkitehti Ma Yansong.

Los Angelesiin avataan myös toinen merkittävä museokohde: LACMA (David Geffen Galleries). Kyseessä on Los Angelesin taidemuseon valtava, Peter Zumthorin suunnittelema laajennus, joka ylittää Wilshire Boulevardin. Näyttelyssä museon kokoelmat esitellään ilman aikakausihierarkioita.

Maailman ensimmäinen tekoälytaiteelle omistettu museo Dataland avautuu keväällä. Tunnustetun digitaalisen taiteen tekijän Refik Anadolin hanke keskittyy datan visualisointiin ja immersiivisiin kokemuksiin.

Myös itärannikolle, New Yorkiin, on tulossa uutta. Bowery Streetillä sijaitsevaan New Museumiin valmistuu OMA:n Shohei Shigematsun ja Rem Koolhaasin suunnittelema laajennusosa. Kymmenen vuoden suunnittelun, varojen keruun ja yli kolme vuotta kestäneen rakennusurakan jälkeen museo avautuu vierailijoille maaliskuussa. Noin 5 600 neliömetrin laajennusosa kaksinkertaistaa museon näyttelytilat ja tarjoaa uudet tilat taiteilijaresidensseille sekä yhteisöohjelmille.

New York Historicalin laajennus taas esittelee muun muassa Amerikan ensimmäisen LGBTQ+-museon.

Amerikka on suuri maa ja museoita rakennetaan muuallekin kuin rannikoille. Arizonan Fountain Hillsissä avataan pimeän taivaan keskus, International Dark Sky Discovery Center. Tässä uudessa keskuksessa on Phoenixin metropolialueen suurin yleisölle avoin kaukoputki. Vierailijat voivat oppia tähtitiedettä planetaariossa, joka on varustettu huippunykyaikaisella kupoliteknologialla. Pimeää taivasta esitellään myös teatteriesityksissä ja interaktiivisessa näyttelyhallissa tiedekeskustyyppisten oppimiskokemusten kautta. Tällaisessa museossa kävisin Suomessakin, marraskuun pimeydessä ja mielellään vähäisemmän keinovalon alueella. Jotta linnunrataa voisi katsoa luonnossakin.

Emiraatit – maailman suurin Guggenheim-museo

Guggenheim Abu Dhabi avattaneen useiden viivästysten jälkeen kesäkuussa. Saadiyat-kulttuurisaarella sijaitsevasta museosta tulee Louvren ohella toinen suuri yhteistyömuseo emiraattiin. Museo on tähänastisista Guggenheim-museoista suurin.

Rakennuksen on suunnitellut viime vuonna edesmennyt Frank Gehry. Moderniin ja nykytaiteeseen keskittyvän museon johtajana toimii aiemmin Berliinissä työskennellyt Stephanie Rosenthal.

Eurooppa – museoituva maanosa

Eurooppaa on kansainvälisen politiikan muutoksessa luonnehdittu taantuvaksi vallaksi. Jotkut kolumnistit jopa epäilevät maanosan museoituvan. Tämä näkökulma ei tietenkään ole museologeille uusi, vaan jo pitkään on puhuttu niin sanotusta suuresta eurooppalaisesta museosta, maanosasta kaikkine kulttuuriperinnön osatekijöineen.

Joka tapauksessa tänne avautuu vuonna 2026 useampi kiinnostava museokohde. Kanal Pompidou (Bryssel) on vanhaan Citroën-autotehtaaseen rakennettava nykytaiteen keskus. Se avautunee marraskuussa. Museo tekee yhteistyötä Pariisin Centre Pompidoun kanssa ja tulee ennakkotietojen perusteella olemaan yksi Euroopan suurimmista museoista.

Rotterdam on jo pitkään ollut kiinnostava museokaupunki. Nyt helmikuussa avautuu uusi Alankomaiden valokuvamuseo, joka muuttaa satamassa sijaitsevaan kunnostettuun historialliseen makasiinirakennukseen.

Saksassa on työn alla Berliiniin jättimäistä Modernin taiteen museo (Berlin Modern, arkkitehdit Herzog & de Meuron) Neue Nationalgallerien viereen. Se ei kuitenkaan valmistu vielä tänä vuonna.

Sen sijaan Hampuriin avattaneen Amos Rexin avajaisnäyttelystäkin tutun immersiivistä taidetta työstävän Teamlabin museo, UBS Digital Art Museum. Teamlabin näyttelyt kiinnostavat niin Helsingissä kuin Tokiossakin. Epäilemättä Hampurin näyttelystäkin odotetaan yleisömenestystä.

Lontoon maineikas Victoria & Albert Museum avaa huhtikuussa uuden V&A East -museon Itä-Lontoon olympiapuistoon. Diller Scofidion ja Renfron (Ds+R) suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuurin inspiraationa on toiminut Cristóbal Balenciagansilkkitaftisen vuonna 1954 suunnitellun iltapuvun siluetti, ja rakennuksen julkisivun on tarkoitus muistuttaa kankaan laskoksia. Museolla on kokoelmissaan laaja Balenciaga-kokoelma.

Kokoelmien esittelyn ohella tiedossa on myös työtiloja yhteisöprojekteille. Suurin osa näyttelyistä ja tapahtumista on Lontoon isojen museoiden tapaan kävijöille maksuttomia.

Intia – kilpailu suurimmasta museosta

Nousevassa suurvallassa Intiassa myös museot ovat nousussa. Käynnissä on useita museohankkeita. Valtion kärkihanke on Yuge Yugeen Bharat National Museum (Uusi kansallismuseo) on ilmeisesti yksi maailman suurimmista museohankkeista. Intian uusi kansallismuseo sijoittuu historiallisiin North ja South Block -rakennuksiin New Delhin sydämessä.

Museon koko on 117 000 neliömetriä, tai jopa suurempi. Intiassa on vertailtu tätä muihin isoihin museoihin maailmassa ja päädytty siihen uusi kansallismuseo tulisi olemaan suurempi kuin Louvre tai Eremitaasi. Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen kansallismielinen kilpailu siitä, kenellä on suurin museo. Kaiketi tilaa myös tarvitaan, sillä kerrottavana on 5 000 vuotta Intian historiaa.

Rakennus korvaa vanhan Janpathilla sijaitsevan kansallismuseon. Temaattisissa osastoissa hyödynnetään uusinta immersiivistä teknologiaa. Suunnittelussa on mukana myös Louvre.

Hankkeessa historiallisten brittiläisvalloituksen aikaisset Edwin Lutyensin suunnittelemat rakennukset North Block ja South Block entisöidään ja modernisoidaan. Museo sijoittuu New Delhin hallinnolliseen keskustaan (Central Vista). Pääarkkitehti on Kulapat Yantrasast, joka tunnetaan muun muassa Los Angelesin Academy Museum of Motion Pictures -museosta.

Japani – modernisointeja ja päivityksiä

Kiotossa uudistetaan erittäin suosittua Nintendo-museota ja Osakassa täydennetään Nakanoshima Museum of Artin alueen näyttelyitä muun muassa satelliittimuseoilla. Maailman suosituin digitaalisen taiteen museo teamLab muutti vasta uusiin tiloihin. Museo kuitenkin uudistaa näyttelynsä muutaman vuoden välein. Vuodeksi 2026 on lupailtu ”Version 2.0” -päivityksiä, joissa hyödynnetään entistä enemmän tekoälyä ja kävijän liikkeisiin reagoivaa valotaidetta.

Suurin museouudistus on Tokiossa. Edo-Tokyo Museum, pääkaupungin historian ja kulttuurin keskeinen museo on ollut suljettuna vuodesta 2022. Museo avautuu 2026 täysin modernisoituna. Vanhojen vetonaulojen näyttelyyn on tuotu mukaan uutta interaktiivista teknologiaa.

Kiina – museorakentamisen luvattu maa

Kiina on käsittääkseni viime vuosikymmeninä ollut museoiden rakentamisen luvattu maa. Vuonna 2026 avataan Suzhou Museum of Contemporary Art. Suzhou MoCA on yksi Kiinan kunnianhimoisimmista nykytaiteen hankkeista. Sen on suunnitellut tunnettu tanskalainen arkkitehtitoimisto BIG (Bjarke Ingels Group).

Arkkitehti Bjarke Ingels on kuvaillut museota ”paviljonkien ja pihojen puutarhaksi”. Suunnittelu hakee inspiraationsa Suzhoun historiallisista, Unescon maailmanperintölistalla olevista puutarhoista. Museo koostuu nauhamaisen puutarhakäytävän yhdistämistä 12 erillisestä paviljongista, jotka muodostavat ikään kuin pienen kylän. Konseptia voisi ehkä verrata Kööpenhaminan Louisianan taidemuseoon, joskin Suzhoussa neliöitä on 60 000 ja näyttelytilojen ohella kompleksiin sisältyy muun muassa teatteri ja monitoimitila.

Kiinan muuriin liittyen on ollut laajaa kansallista yhteistyötä muurin suojelemiseksi ja sen matkailun kehittämiseksi. Tavoitteena on siirtyä massaturismista syvällisempään historialliseen ja kulttuuriseen ymmärrykseen. Hankkeeseen liittyen avattiin jo viime vuonna Shanhaiguanin uusi Kiinan muurin museo. Kyseessä on uusin ja yksi merkittävimmistä muurimuseoista. Se sijaitsee Qinhuangdaossa, Hebein maakunnassa, kohdassa jossa muuri kohtaa meren (Shanhaiguan).

​Museo on valtava, kuten nykyään monet uudet museot näyttävät olevan, noin 30 000 neliömetriä. Näytteillä on yli 11 000 esinettä.

​Tänä vuonna avautuu Kiinan muurin kansallismuseo (Badaling, Peking). ​Pekingin suosituimman muuriosuuden, Badalingin, juurella sijaitseva vanha museo uudistetaan kokonaan. Museon kantava ajatus on, että itse muuri on suurin näyttelyesine. Museosta rakennetaan 16,5 kilometriä pitkä vierailijareitti, joka yhdistää museon ja eri muuriosuudet yhdeksi kokonaisuudeksi.

Suomi – taloudellinen tilanne hidastaa hankkeita

​Entä Suomi? Museo-lehdessä käsiteltiin viime vuoden alussa ajankohtaisia museohankkeita. Tänä vuonna ei vielä ole valmista, mutta Kansallismuseon laajennus näyttää edistyvän hyvää vauhtia, vaikka Museoviraston ja Kansallismuseon säästöistä käytiinkin kiivas keskustelu.

Epävakaa taloudellinen tilanne hidastaa jo aiemmin julkistettuja hankkeita muun muassa Turussa. Onneksi siellä kuitenkin WAMia peruskorjataan. Uudistuksessa museo saadaan esimerkiksi esteettömäksi. Vihdoin on saatu valtuuston päätös myös kokoelmatilasta. Tampereella taidemuseon korjaus ja Siilo-uudisrakennus etenee, kaupungin suurista budjettileikkauksista huolimatta.

Helsingissä talous on kunnossa. Arkkitehtuuri- ja Designmuseon uudisrakennus Eteläsatamaan, Kauppatorin kupeeseen sekä HAMin uusi sijainti sen lähelle vanhaan terminaalirakennukseen on ratkaistu. Vantaalle Aviapolikseen rakennetaan uusi ilmailumuseo, jonka suunnittelija on PES-Arkkitehdit. Museo on tarkoitus avata vuonna 2027.

Paula Holmila kirjoitti Museo-lehteen vuonna 2025 uudesta museoarkkitehtuurista Suomessa. Hänen näkökulmansa oli, että uudet museot pitäisi sijoittaa uudisrakennusten sijaan tyhjillään oleviin vanhoihin rakennuksiin.

Näinhän pitäisi kestävän kehityksen mukaan tehdä kaikessa rakentamisessa: hyödyntää vanhaa ja jättää käyttökelpoiset rakennukset purkamatta. Toki museorakennusten osalta olosuhdevaatimukset ja muuntojoustavuus saattavat vaikeuttaa vanhan rakennuksen hyödyntämistä museona.

Kun tänä vuonna avattavia kansainvälisiä museoita tarkastelee kestävän kehityksen näkökulmasta, on tilanne surkea. Joukossa on vain muutama vanhaa rakennuskantaa hyödyntävä museo.

Eleetöntä arkkitehtuuria vai blockbustereita?

Gesine Borcherdt pohti joulukuussa 2025 AD Magazinissa taidemuseoiden spektaakkelimaisuutta. Hän ei ole tässä suinkaan ensimmäinen kirjoittaja ja viittaa itsekin Hal Fosterin vuoden 2015 kirjoitukseen After the White Cube. Borcherdtin teksti on joka tapauksessa osuvaa ja edelleen ajankohtaista.

Sankariarkkitehtien museoissa taide hukkuu arkkitehtuuriin. Hänen mukaansa aina tilataan samat iäkkäät arkkitehdit jättämään ylivoimaisen kädenjälkensä taiteeseen: Herzog & de Meuron, Frank Gehry, Renzo Piano, Jean Nouvel, Tadao Ando. Frank Gehryn Guggenheim-efekti (Bilbao vuonna 1997) vain kiihtyy uusimpien yksityismuseoiden ansiosta.

Borcherdt tuo onneksi esille myös, millainen museo hänen mielestään toimii sopusoinnussa taiteen kanssa. Valinta kohdentuu Pohjoismaihin! Kyseessä on Vilhelm Wohlertin ja Jørgen Bon vuoden 1958 Louisiana-museo Tanskan Humlebækissä. Taiteeseen antautuminen on tässä paikassa toivottavaa ja mahdollista, samalla kun itse rakennus kannattelee kävijää matkalla.

Miksi uusissa isoissa museoissa on niin vähän ihmisen mittakaavan arkkitehtuuria ja eleetöntä tilaa taiteelle? Arkkitehtien, ainakin vanhemman polven, geeneissä varmaankin on sisällyttää omaan arkkitehtuuriin oma kädenjälki ja näyttäviä elementtejä.

Ratkaisevassa roolissa ovat kuitenkin tilaajat, olivat he sitten miljonäärejä, miljardöörejä tai valtiollisia toimijoita. Tai kävijöiden määrää ja museon näkyvyyttä maksimoivia museonjohtajia. Rahoittaja päättää, millaista arkkitehtuuria saadaan. Tilaajat eivät ehkä aina ole niin kiinnostuneita siitä, mitä museon seinien sisällä on. Sen sijaan kaivataan blockbusteria – oleellista on vau-efekti ja instagrammattavuus. Tai kenen museo on maailman suurin.

Tutustu jutussa mainittujen museoiden kotisivuihin ja sijaintilinkkeihin.