Vuonna 2019 uudistuneeseen museolakiin kirjattiin, että museolla tulee olla ”vähintään kaksi päätoimisessa palvelussuhteessa työskentelevää museoalan asiantuntijaa, joista toinen voi olla samalla museon johtaja ja joilla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä suoritetut museologian perusopinnot”.
Kirjaus teki museologisesta osaamisesta yhden ammattimuseon ja museoammattilaisen kriteereistä, ja museologian perusopintoja onkin ammattipätevyyden hankkimiseksi suoritettu eri yliopistoissa jo pitkään. Museologian merkitys alalle nostettiin esiin jo 1990-luvulla, jolloin Suomen museoliitto alkoi suositella museologian opintojen edellyttämistä museoihin palkattavilta henkilöiltä. Museologinen ajattelu on kuitenkin paitsi museoiden valtionavun kriteeri, kaikella tapaa museotoiminnan keskeinen perusta.
Museo on tutkimuksellinen toimija, jonka olemassaolo rakentuu tieteelliselle perustalle, sekä sisällöille (ns. museoaineet) että ennen kaikkea museologiselle ymmärrykselle. Museoiden tulee jatkuvasti määritellä olemassaolonsa tarkoitusta ja tapaansa toimia ollakseen yhteiskunnassa relevantteja. Museologinen ajattelu sitoo kokoelmat, aikaulottuvuuden, tutkimuksellisuuden, käyttäjät ja sidosryhmät yhteiskunnallisesti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.
Myös museoiden strateginen kehittäminen edellyttää museologista ajattelua, ja museotyössä onkin suurta tarvetta vahvistaa museologista osaamista sekä uusien museoammattilaisten rekrytoinneilla että alan täydennyskoulutuksilla. Museologian tieteenalaa ja oppituolia tarvitaan Suomessa myös kansainvälisen keskustelun ja vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi ja vahvistamiseksi.
Jyväskylän yliopiston museologia
Museologian arvosanaopetus alkoi Jyväskylän yliopistossa 1983 Janne Vilkunan palkkaamisella museologian yliassistentiksi. Vakituinen museologian professuuri perustettiin 1999. Perus- ja aineopintojen lisäksi Jyväskylässä on vuodesta 2002 lähtien suoritettu 62 museologian maisterin ja kahdeksan museologian tohtorin tutkintoa.
Nykyisellään Jyväskylän yliopiston museologia tarjoaa perus-, aine- ja syventäviä opintoja sekä jatko-opintoja ja avoimessa yliopistossa museologian perusopintoja. Professori Vilkunan jäätyä eläkkeelle oppiaineeseen palkattiin 2023 määrä- ja osa-aikainen työelämäprofessori kehittämään museologian ja museoalan vuorovaikutusta ja yhteistyötä yhdessä museologian henkilökunnan ja museoammattilaisten kanssa. Henkilökuntaan kuuluvat yliopistonlehtori Helena Lonkila (oppiainevastaava), yliopisto-opettajat Minna Mäkinen ja Arja Turunen sekä työelämäprofessori Leena Paaskoski.
Kehittämistyön tukena on toiminut myös Museologian tulevaisuusryhmä: Maija Ekosaari, Carina Jaatinen, Kalle Kallio, Johanna Lehto-Vahtera, Hanna-Kaisa Melaranta, Niina Robbins sekä Helena Lonkila ja Leena Paaskoski. Kehittämisen erityisiä painopisteitä ovat olleet museologian resurssien vahvistaminen, ennen kaikkea akateemisen professuurin tulevaisuuden varmistaminen, opintojen ja tutkimustoiminnan kehittäminen sekä viestinnän, vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääminen.
Museologian oppiaineen kehittämisessä on tunnistettu tarve lisätä tutkinto-opiskelijoiden määrää ja ennen kaikkea täyttää akateeminen professuuri. Professuurin täyttämiseen tarvitaan kuitenkin ulkopuolista tenure track -vaiheen tukea, jonka jälkeen yliopisto kantaa professuurin kustannukset. Resurssien hankkimisessa on onnistuttu, ja museologian professuuri, aluksi apulaisprofessuurina (tenure track), täytetään syksyllä 2025.
Museologiaa voi tällä hetkellä opiskella lyhyenä sivuaineena (25–30 op) Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä lyhyenä tai pitkänä sivuaineena (25+35 op) Turun yliopistossa. Museologian perusopintojen suorittamiseen mahdollisuuksia on siis useassa yliopistossa, mutta pelkät perusopinnot eivät riitä täyttämään museo- ja kulttuuriperintöalan kasvavia osaamistarpeita. Täysimääräinen museologian oppiaine on museoalalle tärkeä.
Museo- ja kulttuuriperintöalan tulevaisuuden osaaminen
Jyväskylän yliopistossa on ajatuksia kehittää museo- ja kulttuuriperintöalan koulutusta laajemminkin. Kehittäminen pohjautuu ajantasaiseen osaamistarveselvitykseen, jota toteutetaan parhaillaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston museologian, Suomen museoliiton sekä Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n kesken.
Kehittämisajatuksessa vahva ja riittävän hyvin resursoitu museologian oppiaine muodostaisi keskeisen perustan museo- ja kulttuuriperintöalan monipuoliselle koulutuskokonaisuudelle. Museologian kehittämiselle ja vahvalle museologiselle tulevaisuuden osaamiselle on museoalalla ja laajemmin kulttuuriperintöalalla iso tarve ja myös alan henkinen tuki.
Kirjoittaja: Leena Paaskoski toimii museologian työelämäprofessorina Jyväskylän yliopistossa.