On juhannus 1736. Joukko ranskalaisia akateemikkoja saapuu Pariisista Tornioon. Heillä on mielessään vain yksi kysymys: mikä on maapallon todellinen muoto? Vastaus siihen löytyisi pohjoiselta napapiiriltä.
Tiede saapuu Tornionlaaksoon
1700-luvun alussa valistuksen ajan suurin tieteellinen kiistanaihe oli se, onko maapallo navoiltaan suippo kuin sitruuna vai litistynyt kuin mandariini. Vastausta lähdettiin etsimään kaukaa Pohjolasta, Tornionlaaksosta. Siellä tehdyt mittaukset osoittivat Isaac Newtonin olleen oikeassa – maapallo oli litistynyt.
Astemittauksia Tornionlaakson vaaroilla 1736–37 tehnyttä tutkimusryhmää johti kunnianhimoinen Pierre Louis Moreau de Maupertuis. Ruotsalainen professori ja tähtitieteilijä Anders Celsius oli retkikunnan merkittävä vahvistus.
Retkikunnan jäsenet olivat eksotiikkaa etsiviä matkailijoita. Heitä kiehtovat pohjoisen asiat ja ilmiöt: saamelaiset, yötön yö, koskenlasku, lumi ja revontulet.
Näyttelyssä kirjeitä, verkostoja ja uusia ajatuksia
Kun historiallisista mittauksista tuli vuonna 2026 kuluneeksi 290 vuotta, haluttiin nostaa esiin niiden merkitys osana Tornionlaakson identiteettiä ja eurooppalaista tieteenhistoriaa. Merkkivuotta juhlistetaan Tornionlaakson museossa – Tornedalens museum Not Flat, Not Round -näyttelyllä.
Näyttely havainnollistaa, millaista käytännön työtä maapallon muodon mittaaminen 1700-luvulla oli. Se seuraa retkikunnan työskentelyä Tornionlaakson vaaroilla ja Tornionjoen jäällä, mutta tarkastelee samalla tiedettä myös ihmisten välisenä yhteistyönä.
Valistusajan Euroopassa tutkijat muodostivat laajan verkoston, jossa tietoa ja havaintoja välitettiin kirjeiden, matkojen ja henkilökohtaisten tapaamisten kautta. Tornionlaaksoon saapunut Maupertuis’n retkikunta oli osa tätä oppineiden tasavaltaa, jonka jäsenet seurasivat toistensa työtä yli valtioiden rajojen.
Näyttelyssä oppineiden tasavaltaa peilataan nykypäivään: millaisia olisivat Maupertuis’n retkikunnan ja heidän kontaktiensa väliset keskustelut, havaintojen jakaminen ja kansainvälinen yhteistyö, jos käytössä olisivat sosiaalinen media ja meemit? Näyttely kutsuu pohtimaan, mikä tiedon välittämisessä on muuttunut ja millainen rooli sosiaalisilla verkostoilla on toiminnallemme.
Kompassi, kvadrantti ja pukumiekka
Se, että kiista maapallon muodosta ratkaistiin juuri Tornionlaaksossa, oli pitkälti Celsiuksen ansiota. Vasta nimitettynä Uppsalan yliopiston professorina hän lähti Grand Tourilleen, eli sivistysmatkalleen Eurooppaan, jossa tapasi Maupertuis’n samaan aikaan kun mittausmatkaa alettiin suunnitella. Celsius tiesi Tornionlaakson olevan maantieteellisesti ihanteellinen paikka mittauksille.
Näyttelyyn on hankittu esinelainoja tuomaan retkikunnan henkilöitä lähemmäs nykypäivän museokävijää. Uppsalan Gustavianum-museosta saatu Celsiuksen kompassi ja tutkimuksissa käytetty mittalaite kvadrantti ovat konkreettisia muistutuksia siitä työstä, jolla maapallon muoto ratkaistiin. Sveitsin Baselista lainattu Maupertuis’n pukumiekka taas kertoo valistusajan tiedemiehistä aikana, jolloin tiede, yhteiskunnallinen asema ja poliittinen vaikutusvalta kulkivat käsi kädessä. Saman henkilön oli hallittava niin mittalaitteet, matematiikka kuin hovien seurapiiritkin.
Koululaiset Suomesta ja Ruotsista oppimaan tieteenhistoriaa
Näyttelyn kohdeyleisöksi suunniteltiin heti alusta nuoret ja nuoret aikuiset. Tieteen historiaa haluttiin esitellä uudessa valossa neonvärein ja nyky-yhteiskuntaan peilaten.
Suomen ja Ruotsin Tornionlaaksossa toimiva Haaparannan ja Tornion yhteinen Tornionlaakson museo on laajalla alueella ainoa ammatillisesti hoidettu museo. Alueen yhteisen kulttuuriperinnön sekä rajat ylittävien yhteyksien vahvistamiseksi museo toteuttaa yhteistyössä Maupertuis-säätiön kanssa keväällä 2027 hankkeen Not Flat, Not Round – Kohtaamisia rajan ja ajan yli. Hanke on saanut rahoitusta EU:n maaseuturahastosta Leader-ryhmä Outokaira Tuottamhan ry:n kautta.
Hankkeessa Tornionlaakson suomalaiset ja ruotsalaiset yhdeksäsluokkalaiset kohtaavat toisensa museossa tieteen historian äärellä. Näyttelyn ja yhteisten tehtävien avulla nuoret tutustuvat Maupertuis’n retkikuntaan, maapallon muodon mittaamiseen sekä siihen, miten tieteellinen tieto syntyy ja muuttaa maailmankuvaamme. Samalla hanke vahvistaa nuorten ymmärrystä Tornionlaakson yhteisestä historiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä kannustaa kansainväliseen yhteistyöhön, kriittiseen ajatteluun ja uusiin kohtaamisiin rajan molemmin puolin.
Tausta:
Näyttely on toteutettu Tornionlaakson museon – Tornedalens museum ja Maupertuis-säätiön yhteistyönä. Näyttelyn graafisesta ilmeestä vastaa Maupertuis-säätiön Miila Kankaanranta. Näyttely on osa virallista Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa. Vieraile näyttelyssä: Tornionlaakson museo – Tornedalens museum 28.8.2026–26.9.2027. Seuraa näyttelyä Instagramissa: maupertuis_expo