Postimuseon yhdessä Sitran kanssa vuonna 2024 toteuttamassa hankkeessa etsittiin tapoja käydä kansalaiskeskusteluja museotiloissa, museoyleisön kanssa.
Hankkeen aikana järjestettiin 22 keskustelua digitaalisesta arjesta, yhteiskunnallisesta luottamuksesta ja teknologian vaikutuksista.
Kokemukset osoittivat, että museot voivat tarjota turvallisempia tiloja erilaisten näkökulmien jakamiselle ja keskusteluille, joissa yhdistyvät menneisyyden ymmärtäminen, nykyhetken haasteiden käsittely ja tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinta.
Museot yhteiskunnallisen keskustelun alustoina
Tavoitteenamme oli tutkia museoiden roolia yhteiskunnallisen keskustelun alustana ja kehittää ideoita näyttelytoimintaan.
Hanketta vetäneen projektitutkija Asla Heikkarin tehtävänä oli ideoida ja testata erilaisia tapoja käydä Erätauko-keskustelua juuri museokontekstissa. Lisäksi fasilitointiin kouluttautui kymmenen museoammattilaista.
Erätauko-keskustelut järjestettiin museoympäristössä ja erilaisissa tapahtumissa, kuten Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla. Keskusteluja käytiin myös verkon kautta, pop up-keskusteluina sekä pidemmän kaavan mukaan livenä Postimuseon hankkeelle omistamassa kohtaamispaikka Kuplassa ja ulkomaisissa museoalan konferensseissa.
Oppien jakamista ja demokratian vahvistamista
Keskusteluista syntyi monia oivalluksia. Huomasimme konkreettisesti, että ihmisten luottamus museoihin on korkealla ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi museoympäristössä.
Museot eivät kuitenkaan aina edusta kaikkia vähemmistöjä. Tämä huomio nousi esiin ulkomailla pidetyissä Erätauko-keskusteluissa (Museums as places of comfort and discomfort), joissa pohdittiin erityisesti kolonialismin häntiä museoissa.
Museon asiakkaille omien henkilökohtaisten kokemusten jakaminen ja keskustelun käyminen museossa ei ehkä ole vielä kovin tuttua. Erätauko-keskustelussa on tapana käydä keskustelua omasta kokemuksesta käsin, joten museoasiakkaiden kutsuminen mukaan ei ollut helppo tehtävä. Kuitenkin kaikki, jotka keskusteluihin osallistuivat, pitivät kovasti kiireettömästä ja ajatuksia herättävästä, luottamusta ja tasa-arvoa korostavasta keskustelutuokiosta.
Osallistujat kokivat voivansa vaikuttaa ja oppia toisiltaan, mikä vahvistaa demokratiaa arjen tasolla. Monesti Erätauko-keskusteluissa kävi niin, että itse keskustelun päätyttyä ihmiset olisivat vielä mielellään jatkaneet. Tämänkaltaisille tuokioille on siis selvästi tilausta.
Keskusteluista syntyneitä muistioita voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Eräs tärkeimmistä keskustelun teemoista oli digitaalisuus ja muistioita onkin tarjottu erilaisten digitalisaatiohankkeiden tueksi.
Rakentava keskustelu osaksi museoiden toimintaa
Hankkeen lopputuotoksena syntyi opas Museo rakentavan keskustelun paikkana, joka on tarkoitettu erityisesti museoille, jotka miettivät Erätauko-metodin käyttöön ottamista. Oppaaseen on koottu hankkeen aikana saadut toimivimmat ratkaisut.
Hanke osoitti, että rakentava keskustelu museoissa ei ole vain mahdollisuus, vaan myös tarpeellinen lisä museoiden toimintaan. Totesimme, että museo voi luoda turvallisemman tilan rohkealle keskustelulle. Ympäristönä museot tarjoavat neutraalin paikan, jossa ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja keskustella ilman polarisoitumista.
Lisäksi dialogi rakentaa luottamusta ja osallisuutta. Erätauko-keskusteluihin osallistuneet kokivat voivansa vaikuttaa ja oppia toisiltaan, mikä vahvistaa demokratiaa arjen tasolla.
Lopuksi voimme todeta, että museon ja keskustelun yhdistäminen toimii. Näyttelyiden aiheet voivat toimia keskustelun alustuksena ja yhdistää menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden pohdintaa.
Kokemustemme perusteelle toivomme, että yhä useampi museo rohkaistuu järjestämään dialogia tukevia tapahtumia ja tarjoamaan tiloja yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Kirjoittaja: Tiia Tiainen työskentelee kehittämispäällikkönä Postimuseossa.