Tampereen museoissa tuotetaan Tatamuri® museossa -taideryhmätoimintaa muistisairaille ja läheisille. Ryhmät vierailevat useiden tamperelaisten museoiden näyttelyissä ja tekevät omaa taidetta. Pienryhmässä on neljä muistisairas ja läheinen -paria ja he tapaavat kuusi kertaa viikon välein.
Ryhmätaideterapeutti Tiina Butter ja Tampereen Historiallisten museoiden museolehtori Lila Heinola ovat olleet päävastuussa toimintamallin kehittämisestä ja ryhmien ohjaamisesta museoissa vuodesta 2022 alkaen. Toiminta kuuluu maksuttomiin Konkarit – ikäihmisten museopalveluihin, joita Heinola on tuottanut vuodesta 2012 alkaen Tampereen kaupungilla.
Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnassa sovelletaan TATAMURI®-menetelmää, joka kehitettiin kahden ryhmätaideterapeutin, Butterin ja Marjatta Hiltusen, toimesta vuonna 2016 tukemaan hoivakodeissa asuvien muistisairaiden ja heidän läheisten hyvinvointia.
Ekspressiiviseen ryhmätaideterapiaan pohjautuvan menetelmän nimi tulee sanoista taidetta ja tarinoita muistisairaan rinnalla.
Taidetta ja tarinoita elämän kuohuissa
Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnan tavoitteena on kulttuurin ja taiteen sekä vuorovaikutteisen ryhmätoiminnan avulla edistää osallistujien hyvinvointia, vahvistaa elämänhallinnan ja osallisuuden tunnetta sekä ehkäistä yksinäisyyttä. Toiminta asettuu osaksi kansainvälistä ilmiötä, jossa moniammatillista työtapaa hyödyntäen suunnitellaan museopedagogisia palveluja eri kohderyhmille.
Osallistujia yhdistää samankaltainen elämäntilanne, jossa muistisairausdiagnoosi on melko tuore. Vertaistukea antavassa ryhmässä keskustellaan sekä menneistä että nykyhetkestä. Yhdessä harrastaminen voi keventää ja ryhdistää arkea, jossa kotoa liikkeelle lähteminen saattaa olla haastavaa. Yhteinen harrastus voi myös antaa toivoa ja lisätä uskoa selviytymiseen.
Hyvinvointia museosta
Kansainväliset tutkimukset vahvistavat kulttuurin ja taiteen myönteisen vaikutuksen hyvinvointiin. Esimerkiksi ikääntyneiden käynnit vähintään muutaman kuukauden välein kulttuurikohteissa, museoissa, gallerioissa, teattereissa ja konserteissa hidastavat kognitiivisten taitojen heikentymistä ja vähentävät muistisairauden riskiä.
Tulevaisuudessa museoiden yhteiskunnalliseen rooliin kuuluu yhä enemmän tukea ja huomioida ihmisiä, jotka ovat vaarassa kokea ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä. Museopedagogiaa ja yleisötyötä tekevä museohenkilökunta tarvitsee erilaisten ryhmien ohjaus- ja fasilitointitaitoja mahdollistaakseen kävijöille vuorovaikutteisuutta tukevat sosiaaliset ryhmätoiminnot.
Museo, joka on julkinen, neutraali ja virikkeellinen tila, tarjoaa taidetta ja kulttuuria annostelevan toimintaympäristön. Ammattitaitoisten ryhmänohjaajien lisäksi tarvitaan tavoitteellinen ja kohderyhmän tarpeet huomioon ottava toimintamalli.
Museonäyttely virittää keskustelun
Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminnassa tutustutaan ensimmäisen tunnin aikana museonäyttelyyn. Tavoitteena on tarjota moniaistinen elämys, jossa eivät painotu faktat ja yksityiskohdat, vaan havaintojen pohjalta käyty keskustelu. Ohjaajien laatimat suunnitelmat ovat tarpeen mukaan joustavia eli myötäilevät ryhmän toiveita ja kiinnostuksen kohteita.
Parhaimmillaan osallistujat oppivat uuden tavan katsoa näyttelyä, pysähtymällä ja syventymällä esillä olevaan aiheeseen. Muiden ajatuksia kuullessa mielessä voi syntyä uusia ajatuksia ja merkityksiä. Vuoropuhelu on osallistujan ja esimerkiksi taideteoksen välistä sisäistä keskustelua sekä julkista keskustelua yhdessä ryhmän kanssa.
Taidetyöpajassa katse itseen ja muihin
Taideryhmätapaamisen toisella tunnilla osallistujat tekevät kuvallisen muistiinpanon näyttelyssä näkemästään tai kokemastaan. Taidetyöpajaa rytmittävät keskustelut ja itseilmaisu, vuorovaikutus ja keskittyminen.
Myös tässä vaiheessa osallistujilla on mahdollisuus kääntää katse itseensä, omiin ajatuksiin ja niiden ilmaisemiseen. Vastaavasti tapahtuu myös reflektointia muiden osallistujien ja heidän ajatusten kanssa.
On tärkeää luoda turvallinen ja salliva ilmapiiri sekä keskustelulle että taidetyöskentelylle, sillä se vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutuksen rikastumiseen. Ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, eikä taidetöiden arvostelua. Kun osallistuja ei pelkää epäonnistumista, hän etsii ja löytää lisää keinoja itseilmaisuun ja toimijuuteen.
Ohjaajien, Butterin ja Heinolan, kannustus sekä muiden osallistujien antama palaute mahdollistavat empaattisten ajatusten kasvun itseä ja muita kohtaan. Ohjaajien ja museoiden henkilökunnan kohtaamis- ja tunnetaidot ovat keskeisessä roolissa myönteisten vaikutusten aikaansaamisessa.
Suunnittelun ja joustavuuden tasapaino
Tatamuri® museossa -taideryhmän kaltaista ryhmätoimintaa voidaan toteuttaa kulttuurihistoriallisissa ja luonnontieteellisissä museoissa sekä taidemuseoissa. Näyttelyiden valinnoissa painottuvat kiinnostavuus ja aiheiden tuttuus. Lisäksi huomioidaan riittävä valaistus, äänten voimakkuus ja määrä, näyttelyrakenteiden sokkeloisuus sekä taidetyöpajatilan kalustus ja olosuhteet. Taidetarvikkeiden hankinnassa painotetaan laatua ja helppokäyttöisyyttä.
Huolellinen suunnittelu ja valmistelut varmistavat tapaamisten sujuvuuden, rentouden ja joustavuuden. Näin osallistujille luodaan tunne odotetuksi ja näkyväksi tulemisesta, tarjoten heille samalla mahdollisuuden toimijuuteen ja päätöksentekoon.
Aiheesta voi lukea lisää Lila Heinolan opinnäytetyöstä, joka liittyy kulttuurihyvinvoinnin koulutukseen (YAMK) Turun ammattikorkeakoulun Master Schoolissa. Opinnäytetyön nimi on Vuorovaikutusta museossa – Ryhmätoiminnan tuottaminen muistisairaille ja läheisille, esimerkkinä Tatamuri® museossa -taideryhmätoiminta. Vuonna 2025 valmistunut työ löytyy Theseuksesta.
Kirjoittaja: Lila Heinola (FM Historia, YAMK Kulttuurihyvinvointi) työskentelee museolehtorina Tampereen Historiallisissa museoissa. Työpiste sijaitsee Museokeskus Vapriikissa.