En todellakaan taannoin aavistanut, minkälaiseen tehtävään lupauduin. Puheenjohtajakauteeni osuivat koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kulttuurin julkisen tuen leikkaukset. Valtiovarainministerin mukaan kulttuuri on ”luksustuote”. Museoiden ja muunkin kulttuurityön koordinaatit menivät uusiksi.
Samaan aikaan Museokortin suosio kasvoi miltei räjähdysmäisesti, ja Museoliiton omistajapolitiikka oli vielä alkutekijöissään. Oli selvä vaara, että häntä alkoi heiluttaa koiraa. Museokortin omistajapolitiikan rakentaminen vei paljon aikaa ja voimia – puheenjohtajan tehtävä oli välillä suorastaan puolipäivätyö – mutta se oli ilman epäilystä välttämätöntä. Uskallan sanoa, että tilanne on nyt tältä osin suurin piirtein hallinnassa. Suomalaiset voivat olla iloisia ja ylpeitä siitä, että meillä on käytössämme yksi maailman menestyneimmistä kulttuurituotteista.
Mikä sitten on museon tulevaisuus tässä levottomassa maailmassa?
Museon tulevaisuus on alkuperäisyydessä. Museot ovat tällä vuosituhannella yrittäneet löytää paikkaansa yhä digitalisoituvammassa maailmassa muun muassa digitalisoitumalla itsekin. Mutta museoiden merkityksen ydin on nimenomaan alkuperäinen, paikan päällä koettu sisältö.
Tämä puolestaan liittyy laajempaan ilmiöön, joka koskee koko ihmisyyden määritelmää ja merkitystä. Herkeämätön digitaalisen sisällön vyöry uhkaa haudata ihmisyyden ytimen. Kasvokkaisten ihmissuhteiden merkitys älylaitteen ruudulla käydyn vuorovaikutuksen rinnalla on ihmisyyden tulevaisuuden kannalta aivan olennainen. Se on suorastaan ihmisyyden viimeinen perälauta.
Sama koskee alkuperäistä, kajoamatonta luontoa: luontokokemukset maadoittavat ihmisen tietoisuuden ihmisestä riippumattomaan luomakuntaan. Tämä korostuu entisestään tekoälyn aikakaudella, kun digiavaruus täyttyy joutavanpäiväisellä sisältöroinalla, josta ihmiskunta ei enää koskaan pääse eroon.
Museoiden on omalta osaltaan pidettävä huolta siitä, ettei ihmisen ja teknologian välinen raja pääse hämärtymään – että teknologia pysyy ihmisen pyrkimysten apuvälineenä eikä ryhdy itsenäiseksi toimijaksi. Toivotan jälkeentuleville onnea ja menestystä tässä arvokkaassa tehtävässä. Sivilisaatio voittaa!
Kirjoittaja: Ph.D., EMBA Pekka Sauri toimi Suomen museoliiton hallituksen puheenjohtajana vuosina 2019–2025. Sauri on työskennellyt muun muassa työelämäprofessorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, Helsingin apulaiskaupunginjohtajana, toimittajana, tutkijana ja kouluttajana. Saurin seuraajaksi ja Museoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin toukokuussa järjestetyssä vuosikokouksessa Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.