Museon johtaville paikoille hakeudutaan palkan vuoksi. Hyvä tutkija ei kuitenkaan ole välttämättä hyvä museonjohtaja. Johtajaksi valituksi tultuaan on moni hyvä tutkija pilannut koko työyhteisön osaamattomuudellaan. Syynä tähän on, että häneltä puuttuvat johtamiseen tarvittavat henkilökohtaiset kyvyt, sekä tieto ja ymmärrys johtajan todellisista tehtävistä.
Museonjohtaja ei ole näyttelyiden tekijä, eikä kokoelmien hallinta ole hänen hommiaan. Johtajan tehtävänä on museon työskentelyolosuhteiden parantaminen: rahan hankinta, toimitilojen kehittäminen, työnteon organisointi. Tämä kaikki, jotta muilla olisi museossa mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.
Monelle tutkijalle näyttää tulevan edelleen yllätyksenä, että museo ei ole johtajaa varten.
Johtajaksi ryhtyessään taidehistorioitsija tai muun tutkinnon haltija joutuu luopumaan suurimmasta osasta koulutuksensa tuomasta ammattitaidosta. Ainut, mistä hänen ei pidä luopua, on syvä ymmärrys siitä, miksi juuri tämä museo on olemassa. En siis ole ehdottamassa, että museonjohtajiksi valitaan täysin ulkopuolisia johtamisen ammattilaisia, joilla ei ole koulutuksen tuomaa tietoa johdettavan museon alasta.
Vuosikymmenien mittaan olen tutustunut lukuisten museoiden yrityskulttuuriin myös mentorin roolissa. Esimerkit ovat valitettavasti tosia.
Eräässä museossa vanhempi mies käytti törkeästi hyväkseen kaveruussuhdettaan kaupunginjohtajaan ja hallituksen jäseniin, jotta museon näyttelyrahoitus kohdistettaisiin hänen näyttelyihinsä. Oli myös suuna päänä kaikessa, ”kun nuo nuoret tytöt eivät mitään ymmärrä”. Uusi johtaja oli tilanteessa vailla apua ja antoi tilanteen jatkua.
Ongelmia peitellään isoissakin museoissa. Eräässä tapauksessa alkoholisoitunutta kokoelmapäällikköä ei ohjattu hoitoon. Toisessa museonjohtaja, joka tunnetusti hillui kännissä työtehtävissään, oli kunnassa julkinen salaisuus. Siinäkin olisi ollut hoitoonohjauksen paikka. Museossa ei myöskään laadittu tai seurattu budjettia toiminnoittain, joka oli sitten kunnallekin iso yllätys. Eräs johtajaksi päätynyt keskittyi tekemään vain omien kiinnostuksiensa kannalta kivoja juttuja. Perusti tavallaan oman museon sisään, ja eristäytyi muista. Tämä hajotti museon eripuraisiin osiin. Oli myös museonjohtaja, joka teki ripustusta myöten kaikki isot näyttelyt, vaikka sitä varten olisi ollut oma henkilökunta. Lopen uupuneena hän ei enää välittänyt varsinaisista tehtävistään. Ei välittänyt henkilökuntakaan hänestä.
Näihin ei museon hallitus puuttunut. Kehno johtaminen on mahdollista, kun museon hallituskaan ei ole tehtäviensä tasalla. Hallituksen tärkein tehtävä on palkata ja erottaa museonjohtaja. Museonjohtaja ei kuitenkaan ole paras kanava hallitukselle kertomaan, miten museossa voidaan. Hallituksen olisi hyvä aika ajoin kuulla työntekijöitä ja välijohtoa ilman ylintä johtoa. Joskus ulkopuolisen mentorin apu voi olla tarpeen. Pelkkä työtyytyväisyyskysely ei riitä. Suora viesti museosta voi kertoa aivan toisenlaisesta todellisuudesta. Ellei, niin hallitus voi olla tyytyväinen toimintaansa ja valitsemaansa museonjohtajaan.
Parhaita hetkiä on ollut keskustella museon työntekijöiden kanssa, joista näkee, että museonjohtaja tekee työtään heidän vuokseen, museon toimintojen päämäärät ovat selkeitä, ja ne on laadittu yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työilmapiirin innostavuuden tunnistaa jo museon sisään astuessaan. Samaa olen kohdannut menestyvissä tehtaissakin, joissa johtaminen ymmärretään erityiseksi ammatiksi. Siinä tehtaan tuotteiden ja niiden tuotantoprosessin ymmärtäminen on kaiken lähtökohta.
Tuotantoprosessista on kyse myös museon johtamisessa, jossa mukana voi olla sydänkin. Johtamisen ammattitaitoa voi kehittää koulutuksella. Yliopistot ja Museoliitto tarjoavat hyvää peruskoulutusta. JOKO-koulutus ja MBA valmentavat jo paremmin. Myös kokoelma-, näyttely- tai tutkimustoiminnan yksikön johtajalta vaaditaan johtamisen osaamista. Pelkkä tutkimustoiminnan hallitseminen ei riitä hänelläkään.
Tärkeintä olisi, että museon johtaviin tehtäviin ei tarvitsisi hakeutua vain paremman palkan vuoksi. Ammattitaitoisen tutkijan pitää pystyä loistamaan tutkijana tai näyttelyiden tekijänä, eikä päätyä vitsiksi museonjohtajasta. Tarvitaan kaksi palkkatasoltaan vastaavaa linjaa ura- ja palkkakehitykselle. Tutkijalinjassa voisi ammattitaidon edetessä saada jopa samaa palkkaa kuin johtajana. Museon hallitus voi tämän toteuttaa budjetista päättäessään.
Kirjoittaja: FL Asko Mäkelä on toiminut museonjohtajana ja museoiden mentorina.