Talouden resurssit ovat tiukalla niin kunnissa kuin valtiolla. Helmikuussa sovitun kansallisen velkajarrun takia realismia on se, että osa säästöistä kohdistuu kuntiin ja vaikuttaa siten myös museoihin.
Helpot säästöt on kunnissa jo tehty. Jatkossa taloudellinen selviytyminen edellyttää uudistumista. Toimintatapojen ja ajattelun tulee muuttua. Tarvitaan myös uudenlaisia kykyjä ja taitoja ja terävämpää johtamista.
Tuottavuuden tulee parantua. Museoiden on jatkossa tuotettava vähintään nykyinen palvelutaso – ja mielellään suurempi vaikuttavuus – niukkenevilla resursseilla samaan aikaan, kun ihmisten mieltymykset ja vapaa-ajantottumukset muuttuvat.
Jotta talouden vakaus toteutuisi, on ymmärrettävä, miten museoita rahoitetaan.
Kunnallisten museo- ja näyttelytoiminnan noin 200 miljoonan euron vuosittaisista kustannuksista reilusti valtaosa, noin 70 prosenttia (130 milj. €) rahoitetaan kunnan omilla verotuloilla. Noin 30 miljoonaa (15 %) museot keräävät maksu- ja myyntituottoina. Valtiolta museoille tuleva reilun 30 miljoonaan valtionosuusrahoitus riittää kattamaan vain noin 15 prosenttia kustannuksista.
Kuntien museot ovat osa kunnan taloutta. Museoiden määrärahoihin vaikuttaa keskeisimmin kunnan kokonaistaloudellinen tilanne. Vaikka laitokset itse seuraisivat OKM:n valtionosuuksia ja niiden laskentaperusteita, valtionrahoituksen taso ei ohjaa laitosten budjetointia kunnan talousarviossa.
Entäpä jos museotoiminnan 200 miljoonan vuosittaiset resurssit ovat aivan riittävät, mutta ne tulisi kohdistaa nykyistä paremmin?
Vaikuttavimmista toimenpiteistä museot ja kunnat voivat itse päättää.
Lainsäädäntö ei estä eikä rajoita rakenteiden uudistamista, yhteistyön lisäämistä eikä toimintatapojen muutoksia. Usein myös kustannukset pienenevät, kun asioita tehdään aiempaa isommalla porukalla. Myös tehokkaampi kiinteistöjen käyttö, hankintojen ja ostojen uudelleen tarkastelu ja uusien teknologioiden hyödyntäminen on museoiden itsensä päätettävissä.
Väestömurros vaikuttaa museoiden kysyntään. Seniorikuntalaiset ovat innokkaita kulttuurin kuluttajia, he ovat entistä parempikuntoisia ja heidän tulonsa ovat kasvaneet. Mitä aivan uudenlaisia museopalveluita tämä maksukykyinen ja alati kasvava joukko haluaisi kuluttaa?
Miten museoiden muutoskyvykkyys saadaan riittämään kaikkeen tähän?
Kirjoittaja: Sanna Lehtonen on Kuntaliiton Elinvoima- ja talous yksikön kuntatalousasioiden johtaja.