Lahden visuaalisten taiteiden museon Malvan seinustalla Päijänteenkadulla seisoo vuoden 2025 itsenäisyyspäivän aattona jo odottajia, ennen kuin pienestä sivuovesta pääsee sisään. Ovi Kummaan VIII: Kuvakunta – Itsenäisyyspäivän kummimmat etkot -tapahtumaan osallistuu illan aikana parikymmentä ihmistä, joita kiinnostaa matalan kynnyksen vierailu Kumma-pajatilassa museon aukioloaikojen jälkeen.
Ilta alkaakin alkoholittomalla kuohuvalla ja jatkuu nuorten valokuvataiteilijoiden esityksellä ja valokuvien inspiroimalla teospajalla. Nuoria näkyy paljon myös vieraissa.
Samalla viikolla Asikkalan Päijännetalossa on järjestetty Historiallisen museon kolmas sahtiaiheinen Muistamo-tilaisuus otsikolla Haarikka huulille, joka on esimerkki alueellisen vastuumuseon toiminnasta Päijät-Hämeen muissa kunnissa. Sen osanottajista suuri osa on ollut varttuneita sahtiperinteen tuntijoita.
Museoryppääseen kuuluvat myös Hiihtomuseo ja Radio- ja tv-museo Mastola, joissa osallistavat työmuodot täydentävät yhtä lailla näyttely- ja kokoelmatyötä ja kulttuuriperinnön säilyttämistä. Osallisuus ja hyvinvointi olivat osaltaan tuomassa Lahden museoille Vuoden museo 2025 -tunnustusta.
Hyvinvointia museovierailusta ja tapahtumista
Anna Jantunen on vuoden 2024 alusta lähtien työskennellyt Lahden museoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin intendenttinä. Hänellä oli kokemusta yleisötyöstä jo entisissä rooleissaan, mutta nyt se on kokopäiväistä ja kattaa kaikki yksiköt.
”Lahden kaupungissa on panostettu osallisuustyöhön strategiaa myöten. Kulttuuri- ja hyvinvointisuunnitelma on tehty kaikille kulttuurilaitoksille. Erinomainen esimerkki on kulttuurikasvatusohjelma, joka tavoittaa lähes sata prosenttia peruskoululaisista”, Jantunen kertoo.
Lahden peruskoululaiset pääsevät maksutta vierailulle Hiihtomuseoon kolmannella luokalla, Malvaan neljännellä ja seitsemännellä, Historialliseen museoon viidennellä ja Mastolaan kuudennella. Kaikkia vierailuja varten museon henkilökunta on tehnyt opettajille materiaalit vierailun pohjustusta varten.
”Monelle lapselle vierailu museoon on ensimmäinen, ja se otetaan myös huomioon ohjelmia suunnitellessa. Ohjelman kautta opettajia on innostettu käyttämään museota oppimisympäristönä ja pitkäjänteinen työ on tuottanut myös tuloksia”, Jantunen sanoo.
Nyt ohjelma pyörii taas täysillä, kun entiseen Mallasjuoman panimoon, Malski-keskukseen, rakennettu Malva on ehtinyt toimia keväästä 2022 lähtien, ja Historiallinen museo Lahden kartanossa kuoriutunut kuuden vuoden remontista kesällä 2024 täysin uudistettuna. Kiinnostus molempia kohtaan on ollut valtavaa.
”On upeaa, mitä Malva täysin uutena on tehnyt tälle alueelle. Ympäristö on muuttunut siistimmäksi ja eloisammaksi. Meillä on myös julkista taidetta, joka myös antaa asuinympäristölle uuden merkityksen. Sitä on kerätty myös nettiin tutkittavaksi.”
Avoimet ja maksuttomat tapahtumat lisäävät kiinnostusta ja tuovat uusia yleisöjä. Yhdistykset voivat jäsenilleen lunastaa edullisia hyvinvointilippuja sosiaalisin perustein. Yhteistyökumppanit ovat tärkeitä sisältöjen suunnittelussa.
Esimerkiksi seniorien Taidetorstaita on järjestetty Lähimmäispalvelujen kanssa. Hiihtomuseon Muistot liikkeeksi -työpajoissa ikäihmisten muistoista tehtiin talvisia liikeharjoituksia mm. fysioterapeuttien ja tanssitaitelijan avulla.
Mastolassa on pitkään jo voinut kokeilla, miltä tuntuu seistä tv-kameroiden edessä esimerkiksi meteorologina, ja yksi museon tärkeistä yhteistyötahoista on Yleisradio, jonka entisellä radioasemalla museo sijaitsee.
Mahdollisuuksien Malva -hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä Lahden nuorisopalveluiden ja maakunnan verkostojen kanssa.
Hankkeen työpajat ja digitaaliset ratkaisut luodaan innostamaan 18–29 -vuotiaita nuoria aikuisia. Hankkeen pohjalta Malvaan luodaan pysyvä, nuoria aikuisia tavoittava toimintamalli. Hankkeeseen on saatu Museoviraston innovatiivisille hankkeille tarkoitettu avustus.
Valokuvia kyliltä ja puhelimista
Itsenäisyyspäivän aaton Ovi Kummaan on edennyt vaiheeseen, jossa taustalla soi DJ:n valitsema musiikki, ja osallistujat voivat omien kuviensa pohjalta alkaa luoda teoksia omista puhelimista löytyvistä valokuvista ja sivupöydän materiaaleista.
Lahden Muotoiluinstituutista valmistuneet valokuvaajat Linnea Suutarinen ja Anton Kunnas ovat ensin esitelleet Päijät-Hämeen kyliltä ottamiaan valokuvia, joiden lähtökohtana ovat olleet ilmoitustauluilta löytyneet paikat.
Yleisö on selvästi innostunut siitä, miten Ilmoitustaulusta itään -projektin valokuvaajat ovat löytäneet Päijät-Hämeen kylistä vielä hienompia kohteita, kun alkuperäiset eivät olekaan olleet auki. Keskustelu käy vilkkaana etenkin iittiläisen hylätyn työväentalon kuvien äärellä.
”Parasta oli avoin prosessi ja uuden kokeilu. Kohteet löytyivät, kun jaksoi soitella ja uskalsi olla yhteydessä tuntemattomiin ihmisiin. Kokemuksen mukaan ihmiset kertovat todella mielellään itselleen tärkeistä asioista”, Suutarinen kertoo.
Lahtelaiset ystävykset Anni Koskela ja Katriina Lehtoranta ovat tulleet Ovi Kummaan -tapahtumaan ensimmäistä kertaa löydettyään ilmoituksen sosiaalisesta mediasta. Malvassa kumpikin on käynyt joitain kertoja, ja Lehtorannalla on myös Museokortti. Valokuvaesitys herättää ajatuksia.
”Tämä kiinnosti, koska pidän valokuvataiteesta. Emme myöskään ole muualla ole nähneet samanlaista tapahtumaa”, Koskela sanoo.
”Tykkäämme käydä yhdessä pyöräilemässä, ja tästä tuli mieleen, että voisimme myös retkillä mennä rohkeammin kysymään ihmisiltä maisemasta löytyvistä asioista”, Lehtoranta pohtii.
Vuonna 2024 Iitistä Lahteen muuttanutta Sanni Naukkarista kiinnostavat tilaisuudessa etenkin valokuvat kyliltä.
”Tiesin Ovi Kummaan -tilaisuudet ennestään, mutta nyt vasta ehdin paikalle. Olisin kyllä toivonut enemmänkin kuvia Päijät-Hämeestä.”
Naukkarinen on museoiden suurkuluttaja, joka käy katsomassa kaikki Malvan ja Historiallisen museon näyttelyt. Myös Mastola kiinnostaa, mutta sinne tuore lahtelainen ei ole vielä ehtinyt. Hiihtomuseo tuntuu vielä vieraalta.
”Yleensä menen museoon, kun on hyvä hetki. Tykkään katsella töitä rauhassa, mutta jos taiteilija on paikalla, opastus kiinnostaa. Kaikki taide innostaa, koska harrastan kuvataidetta ja kirjoittamista.”
Sahtiasiantuntijat löytyivät maaseudulta
Kolmen sahtiaiheisen Muistamo-keskustelun jälkeen amanuenssi Inka Tuominen ei voi kuin ihastella kokemusasiantuntijoiden tietämystä. Asikkalan Päijännetalon tilaisuuksissa on kuultu joitain tutkijoita, mutta pääosa kymmenistä osallistujista on ollut sahdinvalmistuksen ja tapakulttuurin tuntijoita koko maakunnan alueelta Hartolaa myöten.
”En tuntenut sahtikulttuuria ennalta juuri ollenkaan. Minun duunini on kysellä ja mahdollistaa se, että alueen asukkaat pääsevät vaikuttamaan näyttelysisältöihin. Pallottelemme aiheita museon omalla porukalla etukäteen, mutta näyttelyosuuden sisällöistä päätetään vasta tilaisuuksien jälkeen.”
Muistamot saivat alkunsa korona-aikana, jolloin Historiallisen museon rakennuskin oli remontissa. Hyvä paikka -perusnäyttelyssä on varattu paikka niiden pohjalta tehdyille sisällöille. Esimerkiksi Padasjoen Mainiemen sahaa ja Lahden seudun evakkoja käsittelevissä osuuksissa on kuultu asukkaita.
Tuomisen työstä noin puolet on yleisötyötä, osa siitä osallistavaa. Vaikka hän on Historiallisen museon asiantuntija, tietoa ja hyviä käytäntöjä jaetaan koko museoväen kesken.
”Olemme yhtä museoperhettä ja saamme toisiltamme uusia näkökulmia. Lahdessa museot sijaitsevat myös lähekkäin, joten yhteistyö on helppoa. Vuoden museo -tunnustus on hyvä muistutus myös kaupungin suuntaan siitä, että työtämme arvostetaan”, Tuominen pohtii.