Miesmaa aloitti työssään Kiasman museonjohtajana kesäkuussa 2024. Uusi työkulttuuri ja Kansallisgallerian toimintatavat ovat tulleet tutuksi. Hiljaista tietoa oli sisäistettävä paljon, jotta pääsi kärryille suuren organisaation kiemuroista.
”Tämä on ollut intensiivistä. Yksityiseltä sektorilta ja pienemmistä organisaatioista tulevalle palaverien määrä on ollut häkellyttävä, vaikka osasin sitä uumoillakin. Kokoukset ovat yksi työnteon tapa.”
Syksyn aikana Miesmaa on päässyt kiinnittymään näyttelyprojekteihin ja oma kädenjälki alkaa jo näkyä. Hänellä on selkeä tavoite viisivuotiskautensa päätteeksi.
”Haluan, että sellaiset kävijät, jotka eivät ole koskaan tai pitkään aikaan käyneet Kiasmassa, ovat löytäneet tänne. Jokainen uusi kävijä on minulle voitto.”
Oivaltaminen
Työn, ihmisten ja järjestelmien ollessa uutta on hyödyllistä, että Miesmaa kertoo nauttivansa uuden oppimisesta. Oivaltamisen ilo kytkeytyy niin hänen työhönsä kuin taiteeseen.
”Uuden oivaltamisen herättämä tunne on mahtava. Se tunne, kun aivoissa naksahtaa. Taide voi herättää kaikenlaisia tunteita, mutta kaiken takana on kuitenkin oivallus.”
Keskeinen oivaltamisen hetki Miesmaan uralla oli Porin taidemuseossa vuonna 2003 nähty Marja Kanervon näyttely.
”Kanervon museon seinään kaivertama NO NAME piti otteessaan pitkään ja jäi pysyvästi mieleen. Kanervon teokset tekivät minuun suuren vaikutuksen ja tuo inspiroituminen näkyy lopputyössäni.”
Miesmaan opinahjossa Turun yliopiston taidehistorian oppiaineessa opinnot olivatkin keskittyneet nykytaiteeseen. Sivuaineet eri tiedekunnissa avarsivat Miesmaan tapaa ajatella ja ymmärtää johtajana ihmisten erilaisia ajatuspolkuja.
”Olen mahdollistaja ja nautin siitä, että voin esihenkilönä tukea ja auttaa työntekijöitäni eteenpäin. Pyrin tunnistamaan erilaiset tavat lähestyä aiheita. Esihenkilön on tärkeää tunnustella ja havainnoida millaista johtamista kukakin tarvitsee.”
Työn flow
Miesmaa viettää suurimman osan työpäivistään tavaten ihmisiä kokoushuoneessa, jonka avarista ikkunoista avautuu maisema vilkkaalle Mannerheimintielle. Vilkas ympäristö ei estä Miesmaata uppoutumasta työhönsä.
”Pidän siitä, kun työ vie mennessään, oli sitten kyse numeroiden pyörittelystä tai kirjoittamisesta.”
Työn imu voi viedä mennessään myös kokouksissa ja olla yhteinen kokemus. Viime aikoina Miesmaa on uppoutunut tulevien vuosien ohjelmiston suunnitteluun yhdessä henkilökunnan kanssa. Työn imu säilyy palaveripainotteisessa ja kiireisessä arjessa, kun muistaa pitää kiinni tauoista.
”Pyrin siihen, etten jätä lounasta väliin. Myös valmistautuminen auttaa. Tutustun aina etukäteen tulevaan viikkoon.”
Taiteilijat
Miesmaa on työskennellyt myös taidemuseoissa, mutta työkokemusta on karttunut taidegalleriamaailmasta yli kymmenen vuoden ajalta. Hän kokee kasvaneensa työn kautta.
Gallerian pienessä työyhteisössä sai tehdä monenlaisia tehtäviä ja yhteistyön kautta tutustua myös museotyön eri vaiheisiin. Miesmaa ei koe olevansa perinteinen museoammattilainen. Museokentän ulkopuolelta tulleena hän uskoo voivansa tuoda alalle ja museonjohtajuuteen uusia näkökulmia.
”Museoalalle tekee hyvää avata uusia ovia ja huomioida erilaista osaamista. Olen tullut tähän taloon johtamaan organisaatiota, mutta odotan, että pääsen työskentelemään tässäkin tehtävässä taiteilijoiden kanssa.”
Gallerian työntekijänä hän on seurannut museoalaa taiteilijoiden näkökulmasta ja taiteilijat ovat hänelle edelleen tärkeitä.
”Koen, että taide antaa ihmisille paljon. Nykytaide on menneen ja tulevaisuuden tulkki ja se kiinnittyy yhteiskunnallisiin asioihin. Kannan huolta taiteen ja taiteilijoiden asemasta.”
Intohimo
Nykyiseen tehtävään Miesmaata on johdattanut rakkaus ja intohimo taidetta ja taiteilijuutta kohtaan. Hän tiesi jo pienenä haluavansa tehdä työtä taiteen parissa.
”Olen kiitollinen kuvataidepainotteiselle opetukselle sekä siellä syntyneestä kiinnostuksesta taidetta ja taidehistoriaa kohtaan.”
Miesmaa toivoo, että pystyy työllään auttamaan ihmisiä löytämään nykytaiteen ja innostumaan taiteen voimasta.
”Rakkaus lajiin pulpahtelee esiin myös päivittäisessä työssäni. Teen tätä suurella sydämellä.”