Sekä Suomessa että Ruotsissa kulttuuriperintötoimijat kamppailevat kansallisen rahoituksen vähenemisen kanssa. Tämä vaikuttaa museoiden kykyyn harjoittaa ydintoimintojaan, kuten kokoelmien hoitoa, näyttelyiden luomista ja opetusohjelmien tarjoamista.

Yksi esimerkki on Taidekokoelmat verkkoon -sopimus, jossa suomalaiset museot joutuivat poistamaan tuhansia taideteoskuvia verkosta digitaalisen julkaisemisen kohonneiden kustannusten vuoksi, kun valtio lopetti osittaisen rahoituksensa.

Leikkaukset painostavat joitakin museoita etsimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä ja kehittämään uusia liiketoimintamalleja, jotta ne voisivat ylläpitää hyvää palvelua.

Yritykset ostavat mielellään hyvin paketoituja palveluita

Yritykset etsivät yhä useammin mahdollisuuksia tarjota sekä koulutusta että elämyksiä asiakkailleen ja työntekijöilleen.* Tässä museoilla voi olla tärkeä rooli tarjoamalla palveluja, jotka edistävät yritysten kehitystä ja identiteettiä.

Monet yritykset haluavat korostaa historiaansa ja paikallisia juuriaan, näyttää mitkä arvot ovat heille tärkeitä ja siten vahvistaa sekä asiakkaiden että henkilöstön luottamusta. Museot voivat tarjota tietämystään ja resurssejaan esimerkiksi luomalla näyttelyitä tai historiallisia kohteita yritysten omiin tiloihin tai tapahtumiin.

Lisäksi museot voivat tarjota historiallista kontekstia yritysten koulutusohjelmissa ja vahvistaa näin työntekijöiden identiteettiä ja lojaalisuutta, mikä voi lisätä heidän motivaatiotaan jatkaa työskentelyä yrityksessä. Suuret vihreää siirtymää koskevat aloitteet ovat esimerkki siitä, että yritykset ovat kiinnostuneita houkuttelemaan ja pitämään työntekijöitä.

Tämän kehityksen tukemiseksi tarvitaan aloitteita, jotka helpottavat museoiden ja yritysten välistä yhteistyötä. Bothnia Business Heritage (BBH) -hanke on yksi tällainen esimerkki, ja tutkimalla yritysten tarpeita ja tarjoamalla tukea museoille niiden kehittämistyössä hanke auttaa luomaan uusia mahdollisuuksia molemmille osapuolille. Luodun kulttuuriperinnön sidosryhmäverkoston avulla jaetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, jotka voivat innostaa uusien mahdollisuuksien tutkimiseen.

Hankkeessa on tutkittu, miten yritysten ja kulttuuriperintösidosryhmien yhteistyö voi hyödyttää molempia osapuolia. Kyselyjen, haastattelujen ja keskusteluryhmien avulla hankkeessa on havaittu, että yrityksillä on selkeä tarve ja kiinnostus sitoutua kulttuuriperintöön, mutta myös tietämättömyys siitä, mitä museot voivat itse asiassa tarjota.

Aktiiviteeteille on kysyntää

Hankkeen keskeinen oivallus on, että yritykset etsivät vuorovaikutteisia elämyksiä esimerkiksi henkilöstöryhmille, asiakkaille ja johtoryhmille. Museoilla on ainutlaatuinen tilaisuus luoda tällaisia elämyksiä yhdistämällä kulttuuria, historiaa ja viihdettä, mahdollisesti gamification tai luontokokemusten elementeillä.

Esimerkkinä siitä, miten tämä voidaan toteuttaa käytännössä, on Pohjanmaalla sijaitseva Stundarsin ulkoilmamuseo, joka on luonut hankekumppaneiden tuella elämyksen, jossa opas johdattaa ryhmiä hauskoihin aktiviteetteihin ja tutustuttaa samalla paikalliseen kulttuuriperintöön.

Osallistujat seuraavat tarinaa, jossa he pelastavat piian onnettomasta avioliitosta ja auttavat maatalon työntekijää keräämään häälahjoja, ja tapaavat kahvin salakuljettajia, kellonsoittajan ja kylän viisaan vanhan naisen. Kokemuksesta on tehty sekä historiallisesti opettavainen että täydellinen tiiminrakennustoiminta, jossa joukkueet voivat kilpailla toisiaan vastaan.

Usein ei vaadi paljon vaivaa tarjota paketoitua palvelua kiinteään hintaan. Aiemmin lapsille suunniteltu ohjelma voi silti sopia yritykselle, yksinkertaisesti tarjoamalla erilaista herkkua, mutta muuten ohjelma on sama. Yksinkertainen aktiviteetti voi olla esimerkiksi jotain historiaan liittyvää, museon teemaan sopivaa toimintaa, kuten kahvin paahtaminen, leivän leipominen, jousiammunta tai ruoanlaitto vanhojen perinteiden mukaan.

Edistyneempiin aloitteisiin voisivat kuulua Escape room-palvelut tai digitaaliset ratkaisut lisätyn todellisuuden (AR, augmented reality) kokemuksia varten. Hankkeessa korostetaan myös, että museot voivat tarjota yrityksille arvoa esimerkiksi markkinoinnin ja brändäyksen alalla.

Kirjoittaja: Daniel Ainasoja työskentelee Interreg Aurora -hankkeen Bothnia Business Heritage projektipäällikkönä Novia-ammattikorkeakoulussa.

* Lindroos & Howard, 2025, Strengthening the link between Cultural Heritage and Modern Businesses. I verket: Varamäki, Uusimäki, Päällysaho & Karvonen (toim.) 2025. SEAMK-SAMK-CENTRIA Tutkimusfoorumi 2025. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 44.